Erytrosiini

Erytrosiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi Dinatrium-2-(6-hydroksi-2,4,5,7-tetrajodi-3-oksoksanten-9-yyli)bentsoaatti
CAS-numero 16423-68-0
PubChem CID 3259
SMILES C1=CC=C(C(=C1)C2=C3C=C(C(=O)C(=C3OC4=C(C(=C(C=C24)I)[O-])I)I)I)C(=O)[O-].O.[Na+].[Na+]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C20H6I4O5Na2
Moolimassa 879,828 g/mol
Liukoisuus veteen Liukenee veteen

Erytrosiini (C20H6I4O5Na2) on ksanteenijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään väriaineena muun muassa elintarvikkeissa ja biokemiassa.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Huoneenlämpötilassa erytrosiini on ruskehtavaa kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee erittäin hyvin veteen ja liukenee lisäksi etanoliin. Liuokset ovat väriltään punaisia. Happamissa olosuhteissa saostuu liukenematonta 2-(6-hydroksi-2,4,5,7-tetrajodi-3-oksoksanten-9-yyli)bentsoehappoa.

Erytrosiinia valmistetaan kuumentamalla fluoreskeiinia jodin kanssa emäksisissä olosuhteissa.

Erytrosiinia käytetään elintarvikevärinä ja sen E-koodi on E127. Euroopan unionin alueella sitä saa käyttää vain kirsikoissa, mutta muualla sitä käytetään myös juomissa, hilloissa ja eläinruoissa. Ainetta on käytetty kosmetiikassa. Yhdistettä voidaan käyttää värinaineena tutkittaessa kudoksia mikroskoopilla. Erytrosiini saattaa olla karsinogeenista ja sen sisältämä jodi voi aiheuttaa kilpirauhasen toiminnan häiriöitä.

Lähteet

  1. 1 2 R. W. Sabnis: Handbook of Biological Dyes and Stains, s. 177. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 978-0-470-58623-5 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  2. 1 2 Susan C. Smolinske: CRC Handbook of Food, Drug, and Cosmetic Excipients, s. 157-158. CRC Press, 1992. ISBN 0-8493-3585-X Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  3. 1 2 Mike Saltmarsh: Saltmarsh's Essential Guide to Food Additives, s. 61. Royal Society of Chemistry, 2021. ISBN 978-1-83916-103-2 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  4. 1 2 Paul Wright: Xanthene Dyes, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2014.
  5. ↑ Phyllis A. Lyday & Tatsuo Kaiho: Iodine and Iodine Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015.
  6. ↑ Ernest Hodgson, Michael Roe: Dictionary of Toxicology, s. 142. Academic Press, 2014. ISBN 9780124202412 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 16.6.2022. (englanniksi)
  7. ↑ E127 - Erytrosiini Ruokavirasto. Viitattu 19.9.2023.

Aiheesta muualla