Esa Kero (s. 1951) on suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Hän toimi kolmisenkymmentä vuotta Helsingin Sanomissa ja tuli tunnetuksi humoristisen inhimillisistä, usein aivan tavallisista ihmisistä kertovista jutuistaan. Maria Lassila-Merisalo kuvaa Keroa yhdeksi tunnetuimmista toimittajista vuonna 1983 perustetussa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Hän nostaa Keron tyylistä esiin muun muassa vuonna 1985 julkaistun, minä-muodossa kerrotun koruttoman ja häpeilemättömän matkakuvauksen Bangkokin prostituoitujen parissa. Kollega Jouni K. Kemppainen kuvaa Keron pieniä ja sattumanvaraisia aiheita suosivaa työtapaa ”yritetään, jos tosta lähtis” -menetelmäksi.
Keron esikoisteos oli hänen 18-vuotiaana kirjoittamansa, Kauppiaiden Kustannuksen Kontakti-nuortenkirjasarjassa julkaistu Asvalttihiiri. Se voitti sarjansa 1. palkinnon KKOY:n, Lasten radion ja Yle TV2:n kirjoituskilpailussa 1970. 1990-luvulla Kero teki nostalgisia ja humoristisia teoksia katoavista rakennustyypeistä eri puolilla Suomea: Huussi 1994, Mummon mökki 1995, Kyläkauppa 1996, Leikkimökki 1997 ja Matkakoti 1998. Kaikkien kirjojen toisena tekijänä on valokuvaaja ja kuvittaja Juhani Seppovaara. Samantapaisia aiheita ja yhteistyötä valokuvaajien ja kuvittajien kanssa Kero on jatkanut 2000-luvulla muun muassa kirjoillaan Kesäauto, Kansakoulu ja Autiotalo.
Nykyisin Kero toimii vapaana kirjailijana ja on palannut asumaan synnyinseuduilleen Punkaharjulle.