Esko Kananen

Esko Kananen (5. toukokuuta 1924 Pihtipudas – 16. huhtikuuta 2000 Pihtipudas) oli suomalainen kuvanveistäjä. Kananen edusti realistista tyylisuuntausta ja teki paljon tilaustöitä.

Elämä ja ura

Esko Kananen syntyi Haaskan tilalla Pihtiputaan Elämäjärvellä vuonna 1924. Nuoruusvuosinaan Kananen oli kuvanveistäjä Hannes Autereen oppilas. Hän opiskeli kuvanveistäjäksi Suomen taideakatemian kuvanveistolinjalla vuosina 1950–1953. Heti valmistuttuaan Kananen teki kuvanveistäjä Ben Renvallin opastuksella opintomatkan Italiaan, Ranskaan ja Saksaan. Kananen tutustui myös taidekohteisiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Esko Kanasen päätuotantoon kuuluivat sankarimuistomerkit, hautaveistokset ja suihkukaivot, joita hän veisti 1950-luvulta 1960-luvun alkupuolelle. Myös monet kirkot ja pankit tilasivat Kanaselta veistoksia ja reliefejä.

Kanasen ateljee sijaitsi hänen syntymäkodissaan Haaskan tilalla Elämäjärvellä. Siellä hänellä oli Keski-Suomen ainoa taidetakomo pronssivalimoineen. Pronssivalimoa työllisti muun muassa Lukeva tyttö -reliefi, jota myytiin paljon Artturi Jämsénin rahaston kautta. Kananen kehitti oman tekniikkansa pronssin valamiseen.

Teoksia

Esko Kanasen merkittävimmät työt:

Sankaripatsaat

Sankaripatsas Testamentti pojalleni, 1957, pronssi, Pihtiputaan kirkon sankarihautausmaa.
Sankaripatsas, 1961, pronssi, Reisjärven kirkon sankarihautausmaa.
Sankaripatsas, 1963, pronssi, Haapajärven kirkon sankarihautausmaa.
Sankaripatsas, 1961, pronssi, Pyhäjärven kirkon sankarihautausmaa.

Kirkkoveistokset

Suihkukaivoveistos, 1963, Kirkkotarha, Äänekoski.
Alttarireliefi, 1959, Rauhanyhdistyksen rukoushuone, Kinnula.
Alttarireliefi Ristin tiellä, 1989, Muurasjärven kirkko, Pihtipudas.

Ulkoveistokset

Poliisien muistomerkki Kahdeksen surmanluotia, 1970, Pihtiputaan kirkon hautausmaa, Pihtipudas.
Suolahden kurjet, 1984, Suolahti.
Tahko Pihkalan patsas, 1989, Pihtipudas.
Puistoveistos Sallilan tyttö, 1993, Pihtipudas.
Suojeluskuntalainen- ja Lottapatsas, 1988, Suonenjoki.
Lottatyttö ja sotilaspoika, 1998, Suonenjoki.

Pankkiveistokset

Suihkukaivoveistos Tuulastaja, 1963, Äänekosken säästöpankki, Äänekoski.
Raivaaja, 1964, Pihtuputaan säästöpankki, Pihtipudas.
Rahavirta, 1985, Pihtuputaan säästöpankki, Pihtipudas.
Reliefi Sukupolvenvaihdos, 1981, Pyhäjärven osuuspankki, Pyhäjärvi.
Veistos Kyyhkyset ja reliefi Kasvu, 1981, Pihtiputaan osuuspankki, Pihtipudas.
Reliefi Tervansoutajat, 1986, Utajärven osuuspankki, Utajärvi.
Reliefi Konnevesi-sarja, 1969, Konneveden osuuspankki, Konnevesi.

Muita töitä

Yksityisiä hautamuistomerkkejä: Pihtiputaan kirkon hautausmaalla neljä kappaletta.
Puutarhaveistoksia.
Keski-Suomen läänin kulttuurikilpailun palkinnot 1964.
Maaherra Artturi Jämsén -rahaston kannatusyhdistyksen reliefit.

Valokuvia julkisista teoksista

Sankarimuistomerkki, Pihtipudas, 1957.
Sankarimuistomerkki Oi paljasta pääs elon matkamies, Reisjärvi, 1960.
Sankarimuistomerkki, Pyhäjärvi, 1961.
Sankarimuistomerkki, Haapajärvi, 1962.
Sanansaattaja, 1963, Äänekoski.
Kahdeksan surmanluotia, Pihtipudas, 1970.
Kurjet, 1984, Suolahti, Äänekoski.
Lottatyttö ja sotilaspoika, Suonenjoki, 1988.
Lotta ja suojeluskuntalainen, Suonenjoki, 1988.

Aiheesta muualla

Kuuluisia kyläläisiä, Kuvanveistäjä Esko Kananen; Elamajarvi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)

Lähteet

Mönkkönen, Mauri: Voimakkaan murroksen aika. Teoksessa Pihtiputaan kirja II. Toimittanut Mauri Mönkkönen. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja 37. Pihtipudas-Seura, Jyväskylä 2000; s. 339–486.

Viitteet

↑ Kananen Esko, taiteilija, hautakuva albumissa: Pihtiputaan hautausmaa osastot 5,14,15 (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 8.9.2024.
1 2 Mönkkönen 2000, s. 467.
↑ Mönkkönen 2000, s. 467–468.
1 2 3 Mönkkönen 2000, s. 468.
↑ Mönkkönen 2000, s. 470.

[1] Kananen Esko, taiteilija, hautakuva albumissa: Pihtiputaan hautausmaa osastot 5,14,15 (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 8.9.2024.

[MÖNKKÖNEN_467-2] 1 2 Mönkkönen 2000, s. 467.

[3] Mönkkönen 2000, s. 467–468.

[MÖNKKÖNEN_468-4] 1 2 3 Mönkkönen 2000, s. 468.

[5] Mönkkönen 2000, s. 470.