| Altair-231 | |
|---|---|
| Soitinryhmä | analoginen syntetisaattori |
| Alkuperämaa / ‑alue | Neuvostoliitto |
| Soittimen ääniala | kolme ja puoli oktaavia (F–C) |
| Liittyvä musiikin tyylilaji | elektroninen musiikki |
| Samankaltaisia soittimia | Aelita, Alisa, Elektronika, Estradin-230, Junost, Lell, Polivoks, RITM, RMIF |
Altair-231 (myös Estradin Altair, venäjäksi Альтаир Эстрадин) on neuvostoliittolainen monofoninen analogisyntetisaattori, jota Ukrainan Žitomirissa toiminut Estradin-tehdas valmisti vuosina 1983–1984. Se on jatkokehitelmä aiemmasta Estradin–230-syntetisaattorista. Soittimet ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan identtiset, mutta ulkonäöltään selvästi erilaiset. Laitteistoarkkitehtuurin ja toiminallisuuden puolesta kumpikin on lähes täydellinen kopio amerikkalaisesta Minimoog-syntetisaattorista. Altair-231:n kohdalla myös käyttöliittymä ja ulkonäkö ovat lähes identtiset Minimoogin kanssa. Neuvostovalmisteisten komponenttien vuoksi soittimen äänimaailma ja säätimien toiminta eroavat kuitenkin esikuvistaan hieman. Lisäksi soitin pysyy vireessä varhaisia Minimoogeja paremmin.
Neuvostomuusikoiden keskuudessa oli kysyntää Minimoogin kaltaiselle soittimelle, mutta länsielektroniikan maahantuonti oli hyvin vähäistä. Markkinoille ilmaantui 1980-luvulla erilaisia kotimaista tuotantoa olevia syntetisaattoreja. Jotkin niistä olivat paikallisten insinöörien alusta loppuun suunnittelemia ja poikkesivat siten selvästi länsimaisista esikuvistaan. Estradinin tehtailla sen sijaan päädyttiin jäljittelemään Minimoogia mahdollisimman tarkasti. Vuosina 1981–1985 tehdas valmisti Estradin–230-syntetisaattoria, joka oli jopa neuvostoliittolaiseksi syntetisaattoriksi erittäin suurikokoinen ja painava. Sen käyttöliittymä oli englanninkielinen. Altair-231 oli jatkokehitelmä 230:stä – tekniikaltaan ja toiminnoiltaan identtinen, mutta kooltaan pienempi ja ulkomuodoltaan värikkäämpi. Lisäksi Altair-231:n käyttöliittymä on venäjänkielinen.
Altair-231:n toimintaperiaate on vähentävä synteesi. Siinä on kolme oskillaattoria, jotka kykenevät tuottamaan kohinaa ja yleisimpiä aaltomuotoja. Kolmatta oskillaattoria voi käyttää äänen tuottamisen ohella myös signaalin moduloimiseen. Monesta neuvostosyntetisaattorista poiketen sekä Estradin-230:ssa että Altair-231:ssä on koskettimiston lisäksi pitch bend.