Euchre on tikkipeli, joka kehittyi 1800-luvun Alsacessa pelatusta juckerspielistä ja nousi erityisen suosituksi Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.
Peli on tunnettu siitä, että modernin pelikorttipakan jokeri keksittiin alun perin euchrea varten ylimmäksi valtiksi, joka otettiin käyttöön 1860-luvulla. Nykyään euchre on erityisesti sosiaalinen nelinpeli, jota pelataan yleensä pareittain kahden hengen joukkueissa, mutta siitä on myös kolmen pelaajan ja muita muunnelmia.
Euchre-pelissä käytetään tavallisesti 24 kortin pakkaa (ässät yhdeksikköihin), mutta joissain muunnelmissa kortteja voi olla 32, ja jokeri on mukana tietyissä versioissa. Jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia, ja pakan päällimmäinen kortti käännetään ehdotetuksi valtiksi. Pelaajat voivat hyväksyä tämän valtin, valita toisen maan tai passata tarjouskierroksella. Pelinviejäjoukkueen tavoite on voittaa vähintään kolme viidestä tikistä, kun taas kaikki viisi tikkiä voittamalla saavutetaan “march”, joka antaa lisäpisteitä. Pelissä on maantuntopakko, eli pelaajan on seurattava pelattua maata, jos mahdollista.
.jpg)
Valttimaan korttien arvojärjestys poikkeaa tavallisesta: korkein kortti on jokeri (jos käytössä), jota kutsutaan “best boweriksi”, seuraavaksi korkein on oikea jätkä (valttimaan J) ja sitten vasen jätkä (samanvärisen toisen maan J). Tämän jälkeen kortit etenevät ässästä yhdeksikköön. Muissa maissa korttien järjestys on normaali (ässästä alaspäin), ja tikin voittaa korkein pelattu kortti tai korkein valtti.
Pisteitä kertyy voitettujen tikkien määrän ja pelitavan mukaan. Jos pelinviejäjoukkue voittaa 3–4 tikkiä, he saavat yhden pisteen, ja viiden tikin “march” tuo kaksi pistettä. Jos pelinviejä pelaa yksin ja voittaa kaikki viisi tikkiä, palkinto on neljä pistettä. Epäonnistuminen (alle kolme tikkiä) johtaa siihen, että vastustajat saavat kaksi pistettä, mikä tunnetaan nimellä “euchraus”. Peliä pelataan, kunnes sovittu pistemäärä, usein 10, saavutetaan, ja joissain muunnelmissa käytetään rubber-pisteitä.
Euchre vaatii strategista harkintaa, kuten muistamista, millä korteilla on pelattu, ja oikeiden valttien pelaamista sopivassa vaiheessa. Pelinviejä voi valita yksinpelaamisen ilman parin apua, mikä lisää riskiä mutta myös palkintoa. Rikkeistä, kuten maantunnon laiminlyönnistä, seuraa pistemenetyksiä. Alueelliset muunnelmat vaikuttavat pelaajamäärään, korttien määrään ja pisteenlaskuun, mikä tekee pelistä monipuolisen.