Europium(III)oksidi
| Europium(III)oksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 1308-96-9 |
| PubChem CID | 159371 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Eu2O3 |
| Moolimassa | 351,926 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoista tai aavistuksen pinkkiä jauhetta |
| Sulamispiste | 2 350 °C (2 620 K) |
| Tiheys | 7,40 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | olematon |
- Europiumoksidi viittaa tänne. Europiumilla on kaksi muutakin oksidia: europium(II)oksidi (EuO) ja Eu3O4
Europium(III)oksidi (Eu2O3) on europiumin ja hapen epäorgaaninen yhdiste. Sitä on käytetty yleisesti punaisena loisteaineena television kuvaputkissa, yhdessä yttriumin suolojen kanssa, sekä loistelampuissa. Tyypillinen väritelevision kuvaputki sisältää noin 0,5–1 g europiumoksidia ja vuodesta 1964 lähtien televisioteollisuus on käyttänyt erittäin puhtaita yttriumin ja europiumin oksideja tonnimääriä. Se on myös eräs lähdemateriaali fluoresoivan lasin valmistuksessa. Europiumin suolojen fluoresoivia ominaisuuksia käytetään myös eurosetelien väärennyksen estävissä turvatekijöissä.
Europiumoksidilla on kaksi kiderakennetta: monokliininen ja kuutiollinen. Kuutiollinen rakenne on samanlainen kuin mangaani(III)oksidilla. Metallinen europium hapettuu ilmassa europium(III)oksidiksi.
Lähteet
- 1 2 3 4 WebElements: Europium: dieuropium trioxide webelements.com. Arkistoitu 21.5.2026. Viitattu 30. marraskuuta 2015. (englanniksi)
- ↑ Gupta, Chiranjib Kumar & Krishnamurthy, Nagaiyar: Extractive Metallurgy of Rare Earths, s. 61. CRC Press, 2004. ISBN 0-415-33340-7 archive.org: verkkoversio Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Europium Oxide (Europiumoksidi PubChem-tietokannassa) PubChem. Viitattu 30. marraskuuta 2015. (englanniksi)
- ↑ Euros and europium smarterscience.com. Viitattu 30. marraskuuta 2015. (englanniksi)