Eurosetelit

Suunnitteluvaihe

Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat” tai ”abstrakti/moderni”. Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla:

• helposti tunnistettavia
• turvallisia väärentämistä vastaan
• ulkonäöltään miellyttäviä.

Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.

Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina. Kilpailun voittajaehdotus esiteltiin Eurooppa-neuvostolle Dublinissa 13. joulukuuta 1996 ja julkaisiin myöhemmin samana päivänä. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Lopulliset eurosetelit suunniteltiin voittotyön pohjalta.

Yleiskuvaus

EMI hyväksyi ensimmäisen setelisarjan lopulliset suunnitelmat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002.

Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.

Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavat:

• 5 euroa: antiikin eli klassinen aikakausi
• 10 euroa: romaaninen tyyli
• 20 euroa: goottilainen tyyli
• 50 euroa: renessanssi
• 100 euroa: barokki ja rokokoo
• 200 euroa: teollistumisen aikakausi (teräs- ja lasiarkkitehtuuri)
• 500 euroa: moderni 1900-luvun aika. 500 euron seteli on päätetty jättää pois toisesta sarjasta.

Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.

Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä . Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstit, Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.^lähde?

Kaikissa ensimmäisen sarjan euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1. marraskuuta 2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1. marraskuuta 2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Lisäksi kaikissa ensimmäisen sarjan euroseteleissä on:

• Euroopan unionin 12 tähteä
• rahayksikön nimi euro sekä latinalaisilla (EURO) että kreikkalaisilla (ΕΥΡΩ) aakkosilla
• Euroopan keskuspankin lyhenne yhdellätoista EU:n silloisella virallisella kielellä – BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP (useammassa kielessä samoja lyhenteitä)
• seteleiden käyttöönoton vuosiluku 2002
• ©-symboli Euroopan keskuspankin tekijänoikeussuojan merkkinä
• Euroopan lippu
• Euroopan kartta (mukaan lukien Ranskan merentakaiset departementit)
• useita muita yhtenäisiä piirteitä.

Ominaisuudet nimellisarvoittain

Kuva		Arvo	Koko Paino	Pääväri		Tyylisuunta		Painokoodin sijainti
Etusivu	Takasivu					Arkkitehtoninen	Vuosisata
		5 €	120 mm × 62 mm 0,63 g		harmaa	klassinen	< 5.	vasen kuvan reuna (Arkistoitu – Internet Archive)
		10 €	127 mm × 67 mm 0,72 g		punainen	romaaninen	11.–12.	klo 8 tähti (Arkistoitu – Internet Archive)
		20 €	133 mm × 72 mm 0,81 g		sininen	goottilainen	13.–14.	klo 9 tähti (Arkistoitu – Internet Archive)
		50 €	140 mm × 77 mm 0,92 g		oranssi	renessanssi	15.–16.	oikea kuvan reuna (Arkistoitu – Internet Archive)
		100 €	147 mm × 82 mm 1,02 g		vihreä	barokki ja rokokoo	17.–18.	oikealla klo 9 tähdestä (Arkistoitu – Internet Archive)
		200 €	153 mm × 82 mm 1,07 g		kellanruskea	teräs- ja lasiarkkitehtuuri	19.–20.	klo 7 tähden yllä (Arkistoitu – Internet Archive)
		500 €	160 mm × 82 mm 1,12 g		purppuranpunainen	moderni	20.–21.	klo 9 tähti (Arkistoitu – Internet Archive)

Kaikki ensimmäisen sarjan eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.

Turvatekijöitä kuvin

Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.

Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:

• 
  Turvalanka
• 
  Vesileima
• 
  Mikrokirjoitus
• 
  Magneettinen tunniste

• 
  Läpikohdistuskuvio (etupuolella)
• 
  Läpikohdistuskuvio (taustapuolella)
• 
  Läpikohdistuskuvio (valoa vasten)

Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:

• 
  Helmiäispainatus (hopeanhohtoisena)
• 
  Helmiäispainatus (kullanhohtoisena)
• 
  €-merkki mikrorei’ityksenä hologrammissa
• 
  Hologrammi 50 €
• 
  Hologrammi 100 €
• 
  Katsomiskulman mukaan väriä vaihtava nimellisarvo ”50”

Setelipainokoodi

Ensimmäisen sarjan seteleitä painettiin eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä. Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.

Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä, vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.

Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä. Myöhemmin on painettu paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Niitä on tarvittu lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei ole tarvinnut painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.

Sarjanumero

Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, …, Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).

Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat ensimmäisessä setelisarjassa seuraavat:

Sarjanumeron alkukirjain
Suluissa olevat eivät ole olleet käytössä.

Kirjain	Maa	Valtakielellä	Tarkistusnumero
Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maat
Z	Belgia	België/Belgique/Belgien	9
Y	Kreikka	Ελλάδα [Ellada]	1
X	Saksa	Deutschland	2
(W)	Tanska	Danmark (ei ole euromaa)	(3)
V	Espanja	España	4
U	Ranska	France	5
T	Irlanti	Éire/Ireland	6
S	Italia	Italia	7
(R)	( Luxemburg)	Luxembourg/Luxemburg/Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)	(8)
(Q)		Ei käytössä
P	Alankomaat	Nederland	1
(O)		Ei käytössä
N	Itävalta	Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia)	3
M	Portugali	Portugal	4
L	Suomi	Suomi/Finland	5
(K)	( Ruotsi)	Sverige (ei ole euromaa)	(6)
(J)	( Yhdistynyt kuningaskunta)	United Kingdom (ei ole euromaa)	(7)
(I)		Ei käytössä
Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maat
H	Slovenia	Slovenija	9
G	Kypros	Κύπρος [Kypros]/Kıbrıs	1
F	Malta	Malta	2
E	Slovakia	Slovensko	3
D	Viro	Eesti (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)	4
(C)	Latvia	Latvija
(B)	Liettua	Lietuva
(A)		Ei käytössä

Yleiskuvaus

Mitä pidempään setelit ovat käytössä, sitä paremmiksi niiden väärennystekniikat ja väärentäjien taidot kehittyvät. Sen vuoksi kaikki maailman valtiot joutuvat uusimaan setelisarjansa muutaman vuoden välein ja lisäämään seteleihin uusia turvatekijöitä. Euroopan keskuspankki laski liikkeelle uuden, Europa-sarjaksi nimetyn setelisarjan vuosina 2013–2019.

Uusi sarja tuli käyttöön vähitellen, nimellisarvo kerrallaan, ja setelien kuva-aiheet noudattavat samaa teemaa kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Uudessa Europa-sarjassa yksi näkyvimmistä muutoksista on kreikkalaisen mytologian Europa-neidon kasvokuva hologramminauhassa ja vesileimassa. Tämä ja muutama muu uusi piirre julkistettiin EKP:n tiedotustilaisuudessa 8. marraskuuta 2012, samoin kuin tieto, että ensimmäisenä tuli käyttöön uusi viiden euron seteli toukokuussa 2013. Setelin ulkonäkö julkaistiin kokonaisuudessaan 10. tammikuuta 2013. Uutta toisessa sarjassa on myös Bulgarian EU:hun liittymisen johdosta kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu euron nimi (EBPO) samoin kuin EKP:n lyhenne (ЕЦБ, bulg. Европейска централна банка).

Toisen setelisarjan suunnittelija on saksalainen Reinhold Gerstetter.

Vanhemmat setelit säilyvät uusien setelien liikkeellelaskusta huolimatta kelvollisina maksuvälineinä toistaiseksi. Senkin jälkeen, kun niiden ilmoitetaan lakkaavan kelpaamasta maksuvälineinä, ne säilyttävät arvonsa ja vaihdetaan ilman takarajaa keskuspankeissa uudempiin seteleihin.

Europa-sarjan 10 euron seteli laskettiin liikkeelle syyskuussa 2014, 20 euron seteli marraskuussa 2015, 50 euron seteli huhtikuussa 2017 sekä 100 euron ja 200 euron seteli toukokuussa 2019.

500 euron setelistä ole tehty uudistettua, Europa-sarjan versiota, sillä Euroopan keskuspankki päätti lopettaa tämän suurimman nimellisarvon tuotannon ja liikkeeseenlaskun torjuakseen rikollisuutta ja rahanpesua. Ratkaisua on arvosteltu lähinnä Saksassa. Näiden setelien liikkeeseenlasku päättyi Suomessa ja useimmissa muissa euromaissa 25. tammikuuta 2019. Olemassa olevat 500 euron setelit kuitenkin säilyvät laillisina maksuvälineinä tulevaisuudessakin, rajoittamattoman ajan.

Ominaisuudet nimellisarvoittain

Kuva		Arvo	Koko Paino	Pääväri (lisävärit)		Liikkeellelaskupäivä	Painokoodin sijainti
Etusivu	Takasivu
		5 €	120 mm × 62 mm 0,63 g		harmaa (vihreä, oranssinkeltainen)	2. toukokuuta 2013	etupuolella yläoikealla hologrammi- nauhan vieressä pystyssä
		10 €	127 mm × 67 mm 0,72 g		punainen	23. syyskuuta 2014
		20 €	133 mm × 72 mm 0,81 g		sininen	25. marraskuuta 2015
		50 €	140 mm × 77 mm 0,92 g		oranssi	4. huhtikuuta 2017
		100 €	147 mm × 77 mm ? g		vihreä	28. toukokuuta 2019
		200 €	153 mm × 77 mm ? g		keltainen	28. toukokuuta 2019

Turvatekijöitä kuvin

Toisen sarjan seteleissä on osin uusia, osin samoja turvatekijöitä kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Kuvissa on muutamia uuden viiden euron setelin turvatekijöistä:

• 
  Turvalanka
• 
  Vesileima
• 
  Mikrokirjoitusta
• 
  Hologramminauha
• 
  Hohtavanvihreä numero
• 
  Seteli ultraviolettivalossa
• 
  Seteli infrapunavalossa
• 
  Pienien renkaiden muodostama EURion-tunnistekuvio

Europa-sarjan sarjanumerot

Europa-sarjan seteleissä sarjanumero on osittain kahteen kertaan: kokonaisena vaakasuorassa ja lisäksi viimeiset kuusi numeroa pystysuorassa.

Kokonaisessa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista). Toisella kirjaimella ei ole erityismerkitystä, vaan se vaihtelee numeroiden tapaan.

Kirjain	Painopaikka	Maa
Z	Belgian kansallispankki	Belgia
Y	Kreikan keskuspankki	Kreikka
X	Giesecke & Devrient GmbH (München)	Saksa
W	Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig)	Saksa
V	IMBISA	Espanja
U	Banque de France	Ranska
T	Irlannin keskuspankki	Irlanti
S	Italian pankki	Italia
R	Bundesdruckerei GmbH	Saksa
(Q)		Ei käytössä
P	Joh. Enschede Security Printing BV	Alankomaat
(O)		Ei käytössä
N	Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH	Itävalta
M	Valora	Portugali
(L)		Ei käytössä
(K)		Ei käytössä
J	De La Rue Currency (Gateshead)	Yhdistynyt kuningaskunta
(I)		Ei käytössä
H	De La Rue Currency (Loughton)	Yhdistynyt kuningaskunta
(G)		Ei käytössä
F	Oberthur Fiduciaire	Bulgaria
E	Oberthur Fiduciaire	Ranska
D	Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych	Puola
(C)		Ei käytössä
(B)		Ei käytössä
(A)		Ei käytössä

Kuva-aiheet

Alla olevissa taulukoissa on esitelty EKP:n tammikuussa 2025 vahvistamat kuva-aiheet kahdelle vaihtoehtoiselle uuden setelisarjan teemalle. Kuvat ovat havainnollistavia.

Eurooppalainen kulttuuri -teemavaihtoehdon kuva-aiheet

Arvo	Aihe	Etusivu		Takasivu
5 €	Esittävät taiteet	Maria Callas		Katuesiintyjiä (musiikki/tanssi/teatteri) viihdyttämässä ohikulkijoita
10 €	Musiikki	Ludwig van Beethoven		Lapsi- ja nuorisokuoro esiintymässä laulufestivaaleilla
20 €	Koulut ja yliopistot	Marie Curie		Naisopettaja opettamassa nuoria koulussa tai yliopistossa. Työpöydillä kirjoja ja lehtiöitä
50 €	Kirjastot	Miguel de Cervantes		Aikuisia lukemassa sanomalehtiä ja sähkökirjoja kirjastossa. Pieni poika ja tyttö kurkottamassa kirjaa hyllystä
100 €	Museot ja näyttelyt	Leonardo da Vinci		Lapsia ja aikuisia ihailemassa esim. katu- tai nykytaidetta
200 €	Julkiset aukiot	Bertha von Suttner		Puiden siimeksessä oleva aukio ihmisten kokoontumispaikkana, lapsia ja aikuisia juttelemassa, kävelemässä, leikkimässä jne.

Joet ja linnut -teemavaihtoehdon kuva-aiheet

Arvo	Etusivu		Takasivu
5 €	Vuoristolähde Kalliokiipijä vuoristomaisemassa		Euroopan parlamentti
10 €	Vesiputous Kuningaskalastaja vesiputouksella tai suvannolla		Euroopan komissio
20 €	Kapea jokilaakso Mehiläissyöjien yhdyskunta laakson hiekkatörmällä		Euroopan keskuspankki
50 €	Mutkitteleva joki Kattohaikara liihottamassa mutkittelevan joen yllä laveassa laaksossa		Euroopan unionin tuomioistuin
100 €	Joen laskukohta Avosetti kiitämässä mutaisen rannan yli		Eurooppa-neuvosto ja Euroopan unionin neuvosto
200 €	Merimaisema Suula liitämässä valtameren aaltojen yllä		Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Ehdotukset