Euryfon
| Euryfon | |
|---|---|
| Εὐρυφῶν | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa. Knidos |
| Ammatti | lääkäri |
Euryfon (m.kreik. Εὐρυφῶν, Euryfōn; lat. Euryphon; 400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lääkäri, joka oli kotoisin Knidoksesta Kaariasta.
Elämä
Euryfon syntyi oletettavasti 400-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla, sillä Soranos Efesoslainen sanoo hänen olleen Hippokrateen aikalainen mutta tätä vanhempi. Soranos kertoo myös, että Euryfon ja Hippokrates olisi kerran kutsuttu Makedoniaan Perdikkas II:n hoviin hoitamaan häntä, mutta kyseinen kertomus on mahdollisesti keksitty tai ainakin Hippokrateesta kerrottuna epäperäinen. Komediakirjailija Platon mainitsee Euryfonin eräässä Galenoksen kautta säilyneessä katkelmassa.
Teokset
Euryfon kirjoitti ilmeisesti useita lääketieteen alan teoksia, mutta yhtään niistä ei tiedetä täydellä varmuudella. Teoksiin saattavat lukeutua seuraavat:
- Knidoslaiset mietelauseet (Κνίδιαι γνῶμαι, Knidiai gnōmai) – Lääketieteen alan teos, jota Galenoksen mukaan pidettiin Euryfonin kirjoittamana.
Galenos sanoo myös, että Euryfonia pidettiin useiden Hippokrateen nimiin laitettujen teosten kokoelmaan Corpus Hippocraticumiin luettujen tutkielmien kirjoittajana; näitä ovat:
- Elämäntavoista (Περὶ διαίτης, Peri diaitēs; De diaeta tai De victus ratione)
- Terveyden aikaisesta elämäntavasta (Περὶ διαίτης ὑγιεινῆς, Peri diaitēs hygieinēs; De salubri victus ratione)
Myös seuraavia hippokraattisia teoksia on ehdotettu hänen kirjoittamikseen:
- Taudeista (Περὶ νούσων, Peri nūsōn; De morbis), kirja II – Teos kuuluu Corpus Hippocraticumiin, mutta sitä pidetään yleensä epäperäisenä ja sitä on ehdotettu Euryfonin kirjoittamaksi.
- Naisten luonnosta (Περὶ γυναικείης φύσιος, Peri gynaikeiēs fysios; De natura muliebri) – Mahdollisesti Euryfonin teos, sillä Soranos vaikuttaa viittaavan teokseen lainatessaan hänen mielipiteitään.
Euryfonin teoksista ei ole säilynyt nykyaikaan muuta kuin katkelmia, elleivät sitten yllä mainitut hippokraattiset teokset todella ole hänen kirjoittamiaan. Eräästä Caelius Aurelianuksen kohdasta voidaan päätellä, että Euryfon oli tietoinen valtimoiden ja laskimoiden välisestä erosta, ja myös katsoi aivan oikein, että valtimoissa oli verta.
Lähteet
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Smith, William: ”Euryphon”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Soranos Efesoslainen: Hippokrateen elämä (Vita Hippocratis), teoksessa Hippocr. Opera, vol. iii, s. 851.
- ↑ Smith, William: ”Hippocrates (17)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen Aforismeihin 7.44. vol. xviii. pt. i, s. 149.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Epidemiat (De morbis popularibus tai Epidemiorum) VI, 1.29. vol. xvii. pt. i, s. 886, jossa sana ἰδίαις tulee lukea Κνιδίαις.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruumiinnesteistä (In Hippocratis De humoribus) i. johdanto, vol. xvi, s. 3.
- ↑ Galenos: Ruoka-aineisiin sisältyvistä kyvyistä (De alimentorum facultatibus) 1.1. vol. vi, s. 473.
- ↑ Galenos: Kommentaari Hippokrateen teokseen Ruokavaliosta akuuteissa sairauksissa (In Hippocratis De acutorum morborum victu) 1.17. vol. xv, s. 455.
- ↑ Littré, Émile (toim.): Oeuvres complètes d'Hippocrate, s. 47, 363. (Tome premier (Vol. I)) Bailliere, 1839. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Soranos Efesoslainen: Naisten vaivoista (De arte obstetricia morbisque mulierum), s. 124.
- ↑ Ermerins, F. Z. (toim.): Hippocratis De victus ratione in morbis acutis, s. 368–369. Luchtmans, 1841. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Caelius Aurelianus: Kroonisista sairauksista (De morb. chron.) 2.10, s. 390.