FSH

FSH eli follikkelia stimuloiva hormoni tai follitropiini on aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni. Naisilla FSH edistää kuukautiskierron alussa munarakkulan kasvua ja sukupuolihormonien (estrogeenit, progestiinit) eritystä munasarjoissa. Miehillä FSH ohjaa siittiöiden tuotantoa kiveksissä.

FSH:n erityksellä on hiirikokeissa havaittu olevan yhteys Alzheimerin tautiin.

Follitropiinin CAS-numero on 9002-68-0.

Rakenne

FSH on glykoproteiini, jonka massa on 28 kDa. Se koostuu α-ketjusta (92 aminohappoa) ja β-ketjusta (111 aminohappoa). Sama α-ketju esiintyy myös muissa glykoproteiinihormoneissa (LH, hCG, TSH), kun taas β-ketju on FSH:lle ainutlaatuinen.

Toiminta

Miehillä

FSH kiinnittyy kiveksissä sijaitsevien Sertolin solujen pinnalla oleviin reseptoreihin. Tämän seurauksena useiden proteiinien tuotanto lisääntyy:

Androgeeniä sitovaa proteiinia (engl. androgen-binding protein, ABP) erittyy siementiehyisiin. Se auttaa pitämään paikallisen testosteronitason korkeana.
P-450 aromataasi (engl. P-450 aromatase, P-450_arom) muuntaa Sertolin solun sisällä olevaa testosteronia estradioliksi.
Sertolin solujen erittämät kasvutekijät tehostavat siittiöiden tuotantoa. FSH ei siis vaikuta kehittyviin siittiöihin suoraan vaan välillisesti Sertolin solujen kautta.
Inhibiini vaikuttaa paikallisesti (parakriinisesti) kasvutekijänä Leydigin soluihin. Aivolisäkkeessä se vähentää FSH:n eritystä (negatiivinen palautesäätely).

Naisilla

Kuukautiskierron aikana FSH edistää munarakkuloiden kasvua ja sukupuolihormonien (estrogeenit, progestiinit) eritystä munasarjoissa yhdessä luteinisoivan hormonin (LH) kanssa. FSH:n ja LH:n pitoisuudet veressä vaihtelevat syklisesti kierron vaiheen mukaan. Ennen menarkea näiden hormonien pitoisuudet ovat matalat, ja munasarjat pysyvät epäaktiivisina. Menopaussin jälkeen taas FSH:n ja LH:n pitoisuudet pysyvät korkeina, koska munasarjojen hormonierityksen hiivuttua pienentyneet estrogeeni-, progestiini- ja inhibiinitasot eivät pysty estämään niiden eritystä (negatiivinen palautesäätely).

Munarakkuloissa on FSH-reseptoreja granulosasoluissa (engl. granulosa cell), mutta ei theca-soluissa (engl. theca cell). LH-reseptoreja sen sijaan on kummassakin. Estrogeenin tuotantoon tarvitaan kumpaakin hormonia ja solutyyppiä.

Kuukautiskierron alussa munarakkulan kasvua edistää pääasiassa FSH. Kuitenkin LH:n vaikutus voimistuu kierron edetessä.

Lähteet

1 2 Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Boron, Walter F. & Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1127-1128, 1152-1155, 1164-1165. Elsevier Inc., 2005. ISBN 1-4160-2328-3 Teoksen verkkoversio.
↑ Chinese Academy of Sciences: Women are more susceptible to Alzheimer's: New evidence medicalxpress.com. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
1 2 3 Ross, M. H. & Pawlina, W.: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 692. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
1 2 3 4 5 Hall, J. E. & Guyton, A. C.: Guyton and Hall Textbook of Medical Physiology, s. 988-989. 12. painos. Saunders Elsevier, 2011. ISBN 978-1-4160-4574-8 (englanniksi)

Aiheesta muualla

Työterveyskirjasto: Follitropiini (Arkistoitu – Internet Archive)
KEGG: Follitropin (englanniksi)
ChemBlink: Follicle stimulating hormone (englanniksi)

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[BI4-1] 1 2 Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

[:1-2] 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Boron, Walter F. & Boulpaep, Emile L.: Medical Physiology, s. 1127-1128, 1152-1155, 1164-1165. Elsevier Inc., 2005. ISBN 1-4160-2328-3 Teoksen verkkoversio.

[3] Chinese Academy of Sciences: Women are more susceptible to Alzheimer's: New evidence medicalxpress.com. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)

[:0-4] 1 2 3 Ross, M. H. & Pawlina, W.: Histology. A Text And Atlas With Correlated Cell And Molecular Biology, s. 692. 5. painos. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

[:2-5] 1 2 3 4 5 Hall, J. E. & Guyton, A. C.: Guyton and Hall Textbook of Medical Physiology, s. 988-989. 12. painos. Saunders Elsevier, 2011. ISBN 978-1-4160-4574-8 (englanniksi)