Florence Delay

Florence Delay (s. 19. maaliskuuta 1941 Pariisi, Ranska – 1. heinäkuuta 2025 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, näyttelijä ja Ranskan akatemian jäsen vuodesta 2000 kuolemaansa saakka.

Delayn tuotanto käsittää erityisesti romaaneja, esseitä sekä yhteistyössä Jacques Roubaudin kanssa näytelmiä, sekä myös käännöksiä espanjan kielestä.^lähde? Elokuvissa hän näytteli Jeanne d’Arcin roolin Robert Bressonin elokuvassa Jeanne d’Arc (1962).

Elämäkerta

Florence Delay oli Marie-Madeleine Carrezin ja psykiatri, neurologi ja kirjailija ja Ranskan akatemian jäsenen (tuoli 17) Jean Delayn tytär. Hänen veli Claude Delay on kirjailija ja psykoanalyytikko. Hän oli avioliitossa elokuvatuottaja Maurice Bernartin kanssa.^lähde?

Vuonna 1973 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa Minuit sur les jeux. Hän sai Prix Fémina -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1983 teoksestaan Riche et légère, François Mauriac -palkinnon 1990 teoksesta Etxemendi. Pariisin kaupungin suuri romaanipalkinto tuli hänen osalleen vuonna 1999 teoksesta Dit Nerval, joka sai myös samana vuonna Ranskan akatemian esseepalkinnon.

Vieux-Colombier-teatterikoulussa opiskeltuaan hän toimi ohjaaja-harjoittelijana Fertival d’Avignon -teatterifestivaaleilla, toimi myös Raymond Ruleaun assistenttina Théâtre du Gumnasessa^lähde? ja Georges Wilsonin assistenttina Théâtre national populairessa (T.N.P.). Hän on ranskantanut espanjan kielestä Fernando Rojasin näytelmän La Celestina (La Célestine), jonka esityksen ohjasi Antoine Vites vuonna 1989. Saman näytelmän toisen version ohjasi Christian Schiaretti T.N.P.-teatteriin vuonna 2011. Samoin hän on ranskantanut Espanjan kultaisen vuosisadan näytelmiä kuten Calderon de la Barca ja Lope de Vega, jotka ovat osa Comédie-Françaisen ohjelmistoa.

Delay on toiminut Prix Feminan raadissa vuosina 1978–1982, ja hän on ollut myös jäsen Éditions Gallimardin lukijakomiteassa, Critique-lehden (1978–1995) hallituksessa, dramaturgisena kronikoijana La Nouvelle Revue française -lehdessä vuosina 1978–1985 ja jäsenenä Comédie-Françaisen (2002–2006) lukijoiden komiteassa.^lähde?

Delay kuoli 84 vuoden iässä 1. heinäkuuta 2025 Pariisissa.

Tuotanto

Romaanit

Minuit sur les jeux, éditions Gallimard, 1973
Le Aïe aïe de la corne de brume, Gallimard, 1975
L'Insuccès de la fête, Gallimard, 1980 – Prix Ève-Delacroix
Riche et Légère, Gallimard, 1983. Prix Femina
Course d’amour pendant le deuil, Gallimard, 1986
Etxemendi, Gallimard, 1990 – prix François-Mauriac
La Fin des temps ordinaires, Gallimard, 1996
Trois désobéissances, Gallimard, 2004

Esseet ja erilainen muu proosa

Petites Formes en prose après Edison, Paris, Hachette, 1987.
Les Dames de Fontainebleau, Franco Maria Ricci, 1987.
La Sortie au jour (palimpseste) dans Le Livre sacré de l’ancienne Égypte, 1987.
Partition rouge, Poèmes et chants des Indiens d’Amérique du Nord, yhteistyössä Jacques Roubaudin kanssa, Éditions du Seuil, 1988
Catalina. Enquête, Paris, Seuil, 1994.
Œillet rouge sur le sable, Éditions Fourbis, 1994.
La Séduction brève, Gallimard, 1997.
Dit Nerval, Gallimard, coll. « L’un et l’autre », 1999. Grand Prix du roman de la Ville de Paris. Prix de l’essai de l’Académie française.
Discours de réception à l’Académie française et réponse d’Hector Bianciotti, Gallimard, 2003.
Mon Espagne or et ciel, Hermann (éditions), 2008.
Jeanne ou le langage de France, (discours commémoratif prononcé à Rouen, le 3 juin 2007), Triartis, coll. Paroles immortelles, 2009.
Mes cendriers, Gallimard, 2010.
Discours de réception de Monsigneur Claude Dagens à l'Académie française et réponse de Florence Delay, Cerf, 2011.
Revenante (livre d’artiste), Paris, 2011.
Discours de l'épée, Triartis, coll. Paroles immortelles, 2012.
Il me semble, mesdames, Gallimard, 2012.
Bouquets Paris, 2013.
La Vie comme au théâtre, Gallimard, 2015.
Sept saisons, Chroniques théâtrales 1978–1985, Les Cahiers de la NRF, Gallimard, 2015.
Haute couture, Gallimard, 2018.

Teatteri

Graal Théâtre, Gauvain et le chevalier vert, Lancelot du lac, Perceval le gallois, L’enlèvement de Guenièvre, yhteistyössä Jacques Roubaudn kanssa, Gallimard, 1977.
Graal Théâtre, Merlin l’Enchanteur, Gauvain et le Chevalier vert, Lancelot du Lac, en collaboration avec Jacques Roubaud, Approches « Répertoire », coll. du répertoire du Nouveau Théâtre de Marseille compagnie Marcel Maréchal, 1979.
Graal Théâtre, Joseph d’Arimathie, Merlin l’Enchanteur, yhteistyössä Jacques Roubaudn kanssa, Gallimard, 1981.
Graal Théâtre, yhteistyössä Jacques Roubaudn kanssa, Gallimard, 2005.

Lähteet

1 2 L’écrivain Florence Delay, membre de l’Académie française, est morte Le Figaro. 1.7.2025. Viitattu 1.7.2025. (ranskaksi)
1 2 3 4 5 6 7 Florence DELAY www.academie-francaise.fr. Viitattu 1.7.2025.

Edeltäjä:
Jean Guitton

Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 10
2000–

[:0-1] 1 2 L’écrivain Florence Delay, membre de l’Académie française, est morte Le Figaro. 1.7.2025. Viitattu 1.7.2025. (ranskaksi)

[acadfr-2] 1 2 3 4 5 6 7 Florence DELAY www.academie-francaise.fr. Viitattu 1.7.2025.

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI 2 VIAF 2 WorldCat
Kansalliset	Norja 2 Espanja Ranska BnF data Katalonia 2 Saksa Italia Israel Yhdysvallat 2 Japani Tšekki Korea Alankomaat 2
Tieteilijät	CiNii
Taiteenala	FID MusicBrainz
Henkilöt	Deutsche Biographie Elonet
Muut	Europeana Open Library IdRef Yale LUX