Frans Leijon

Frans Leijon tai Lejon (1878–1947) oli varhaisimpia Suomessa tunnettuja ja menestyksellisesti koulutettuja kuurosokeita. Frans syntyi Yläneellä 19. joulukuuta 1878.

Frans Leijonin äiti oli Sofia Salmi, o.s. Leijon, hänestä elämäkerran kirjoittaneen Hannu Salmen esiäiti. Frans kuurosokeutui parivuotiaana joko isorokon tai aiemman aivokalvontulehduksen seurauksena. Hän hoiti elämänsä aikana useita toimia muun muassa käsitöiden ja vihannesviljelyn alalla. Hänen tekemänsä keinutuoli ja kynttilänjalka tulivat jopa palkituiksi Tampereen teollisuusnäyttelyssä vuonna 1922.

Kommunikointiin Frans Leijon käytti ensisijaisesti tuntoaistiaan. Hän kehitti oman "keskustelulevynsä": puhujan tuli asettaa sormi tarkoittamansa kirjaimen kohdalle, ja Leijon ymmärsi viestin tunnustelemalla sitä. Hän myös tutustui ihmisiin tunnustelemalla heitä.

Leijon kävi koulua Pietarsaaren kuuromykkäinkoulussa 20-vuotiaaksi saakka. Sen jälkeen hänen avustajanaan toimi koulun johtaja Anna Heikel. Hän oppi jo nuorena sorvaamaan ja oli myös taitava puutarhanviljelijä. Hän kuoli keuhkotuberkuloosiin Kakskerrassa 27. kesäkuuta 1947. Hänet on haudattu Kakskerran hautausmaalle.

Leijonin rippikirjassa on merkintä "Kuuromykä ja sokea. Hyljätty", jossa "hyljätty" tarkoittaa, ettei häntä hyväksytty asepalvelukseen.