Kakskerta
| Kakskerta | |
|---|---|
| Kakskerta | |
 Kaupungin kartta, jossa Kakskerta korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Hirvensalo-Kakskerta |
| Väkiluku | 1 399. (2020) |
| Postinumero(t) | 20960 |
Kakskerta on Lounais-Suomessa sijaitseva saari ja Turun kaupunginosa. Naapurisaari Satavan kanssa se muodostaa yhteisen postinumeroalueen (20960, Kakskerta). Satavan ja Kakskerran kaupunginosat ovat osa laajempaa Hirvensalo-Kakskerran suuraluetta. Aiemmin nämä saaret kuuluivat Kakskerran kuntaan, joka liitettiin Turkuun valtioneuvoston päätöksellä vuoden 1968 alusta alkaen.
Vuonna 2020 näillä saarilla asui yhteensä 1 399 henkeä. Asuinrakennuksia saarilla on 665 kpl. Vuonna 2017 Kakskerran saaren väkiluku oli 637. Saarilla on paljon loma-asutusta.
Kakskerranjärvi sijaitsee Kakskerran saaren keskellä. Järven koillispuolella on Kakskerran korkein maastonkohta, 59 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Nunnavuori.
Historiaa
Esihistoriallisia löytöjä Kakskerran alueella ovat todennäköisesti pronssikauden aikaiset kiviröykkiöt muutamilla korkeilla paikoilla pääsaarella. Pysyvä asutus Kakskertaan syntyi varhaiskeskiajalla Kaarinasta käsin. Vuonna 1556 Kakskerrassa oli 38 taloa.
Kakskerta muodostettiin Kaarinaan kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna 1764. Vuonna 1858 Kakskerrasta tuli kappeliseurakunta, ja samana vuonna asetettiin virkaansa Kakskerran ensimmäinen pappi.
Kakskerta sai oman kunnallishallinnon vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä. Kunnan pohjoispuolella sijainnut Hirvensalon saari kuului aiemmin Maarian kuntaan, mutta liitettiin Turkuun vuonna 1944. Valtioneuvosto liitti myös Kakskerran kunnan Turkuun vuonna 1968.
Kakskerran seurakunta itsenäistyi Kaarinasta vuonna 1904, jolloin siihen tuli kuulumaan myös Maarian kuntaan kuulunut Hirvensalo. Seurakunta liitettiin Turun Martinseurakuntaan jo vuonna 1959 eli yhdeksän vuotta ennen itse kunnan liittämistä Turkuun.
Nykyaika
Hirvensalo ja entinen Kakskerran kunta muodostavat nykyään Hirvensalo-Kakskerran suuralueen. Entinen Kakskerran kunta jakautuu Kakskerran ja Satavan kaupunginosiin. Eteläisempi Kakskerran kaupunginosa käsittää Kakskerran saaren ja joitakin pienempiä lähisaaria. Pohjoisempi Satavan kaupunginosa puolestaan koostuu Satavan saaresta sekä pienemmästä Kulhon saaresta Hirvensalon ja Kakskerran kirkon välisessä salmessa.
Satavan ja Kakskerran postinumeroalueen (20960) asukasluku on 1 399 (2020) ja pinta-ala 33,8 neliökilometriä.
Vapaa-ajan kiinteistöjä on n. 900 kpl. Vapaa-ajan asuntoja on muutettu poikkeamisluvalla pysyvään käyttöön. Saarten rannat ovat lähes täyteen rakennettuja, ja vapaata rantaa on lähinnä kaupungin omistamilla alueilla. Saarten sisäosissa on laajojakin rakentamattomia metsäalueita, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Saarilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, mutta 14.12.2020 osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin Turun kaupunginvaltuustossa. Sen mukaan osayleiskaavalla varaudutaan noin 3 600 asukkaan yhdyskuntaan vuonna 2050, mikä merkitsee varautumista korkeintaan 2 200 uutta asukasta varten.
Entisen Kakskerran kunnan alueella toimii kaksi kotiseutuyhdistystä, Kakskertaseura ja Kakskerran kotiseutuyhdistys. Yhdistykset järjestävät tapahtumia ja pyrkivät vaikuttamaan aluetta koskeviin asioihin. Kakskertaseura julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä 2X.
Rakennuksia
Merenrannalla sijaitseva Kakskerran kivikirkko on yksilaivainen ja rakennettu vuosina 1765–1769. Kakskerrassa toimii Kansallista Kokoomusta lähellä oleva Paasikivi-opisto, jonka vieressä on Harjattulan golfkenttä. Kakskerrassa sijaitsevassa Brinkhallin kartanossa kuvattiin TV2:n draamasarjaa Hovimäki. Muita merkittäviä rakennuksia on Hennalan pappila (seurakunnan käytössä), Marielundin huvilakartano (yksityinen) ja Heinänokan leirikeskus (seurakunnan omistuksessa).
Nähtävää ja koettavaa
Kuvia Kakskerrasta
Kakskerran kirkko.
Brinkhallin kartano.
Lähteet
- ↑ Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja (PDF) Tilastokeskus. Arkistoitu 11.6.2016. Viitattu 23.5.2016.
- ↑ Kaupunginosat ja suuralueet Turussa (PDF) Turun kaupunki. Arkistoitu 8.5.2021. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Monnonen, Markku: Kakskerran liittäminen Turkuun 50 vuotta sitten (PDF) 2X-lehti. kesäkuu 2018. Kakskertaseura ry. Viitattu 19.7.2023.
- 1 2 3 Tilastokeskus: Paavo-postinumeroalueittainen avoin tieto stat.fi. 2020. Arkistoitu 12.12.2021.
- ↑ pautere: Tilastojulkaisut Turku.fi. 25.3.2015. Arkistoitu 15.1.2021. Viitattu 1.2.2021.
- ↑ Satava-kakskerran osayleiskaava (s. 10) 24.4.2019. Turun kaupunki. Arkistoitu 27.7.2021. Viitattu 27.7.2021.
- 1 2 3 Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 18–21. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑ Lappalainen, Jussi T. (toim.): Kakskerta 2 – Saaret, ihmiset, vaiheet, s. 127–128. Turun Maakuntamuseo. ISBN 951-595-013-9
- ↑ Suomen Sukututkimusseura - Kakskerta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.4.2011. (suomi)
- ↑ emaalton: Satava-Kakskerran osayleiskaava Turku.fi. 9.12.2014. Viitattu 31.1.2021.
- ↑ Kotiseutuyhdistys Kakskerran Kotiseutuyhdistys ry. Arkistoitu 19.7.2023. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Esittely, Kakskertaseura ry Kakskertaseura ry. Viitattu 19.7.2023.
| Hirvensalo |
|
|---|---|
| Kakskerta | |
| Satava |
|
| Ruissalo |
|