Vehmaa

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Juvalla olevaa kylää käsittelee artikkeli Vehmaa.
Vehmaa
Vemo

vaakuna

sijainti

1400-luvun alussa rakennettu Vehmaan kirkko.
1400-luvun alussa rakennettu Vehmaan kirkko.
Sijainti 60°41′10″N, 021°42′50″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero 918
Hallinnollinen keskus Vinkkilä
Perustettu 1869
Pinta-ala ilman merialueita 192,29 km²
263:nneksi suurin 2025 
Kokonaispinta-ala 202,05 km²
279:nneksi suurin 2025 
– maa 189,22 km²
– sisävesi 3,07 km²
– meri 9,76 km²
Väkiluku 2 263
246:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 11,96 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 13,9 %
– 15–64-v. 55,5 %
– yli 64-v. 30,6 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 92,2 %
– ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 7,2 %
Kunnallisvero 9,1 %
60:nneksi suurin 2026 
Työttömyysaste 7,0 % (2013)
Kunnanjohtaja Anna Kaskinen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Liik.
 • PS

10
3
3
3
1
1
www.vehmaa.fi

Vehmaa (ruots. Vemo, myös Wehmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Vakka-Suomen seutukunnan sydämessä. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki. Kunnassa on runsaasti järviä ja hiukan merenrantaa.

Vehmaa on vanhastaan tunnettu graniitistaan, jota louhii nykyään Suomen Kiviteollisuus. Kunnassa on myös erittäin runsaasti sikataloutta, minkä vuoksi sika on otettu jopa kunnan nimikkoeläimeksi. Kotieläintalouden ja keskeisen sijainnin vuoksi Vehmaan kunta hallinnoi alueellisia maatalouspalveluita. Vuoden 2022 alusta lukien se on hoitanut 41 kunnan maatalouslomitushallinnon palveluita.

Maantiede

Vehmaan kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa. Sen naapurikuntia ovat Laitila, Mynämäki, Taivassalo ja Uusikaupunki, etelässä kunnanrajalta alkaa merialue. Vehmaan maisemaa hallitsevat pellot ja järvet.

Vehmaalla on kaikkiaan 22 järveä, joista suurimmat ovat Ahmasvesi, Vihtjärvi ja Maarjärvi.

Vehmaalla on kaksi Natura-kohdetta: Kivijärven metsät, joissa on vanhan metsän laikkuja, ja Ahmasvesi, murtovesilajeja kasvava entinen merenlahti, josta nykyisin johtaa noin 2 kilometrin pituinen uoma mereen.

Aluerakenne

Kylät

Ane, Antola, Ennyinen, Gunnila, Haapanala, Heikola, Hermula, Hiedo, Hietajärvi, Hilleinen, Himoinen, Hinnuri, Huruinen, Huukainen, Ilmarinen, Inkurinen, Irjala, Isoalho, Kaipinen, Kaivoinen, Karaluoto, Karintaka, Kaukola, Kauramäki, Kesoinen, Ketto, Kiikoinen, Kiima, Kiimkallio, Kirkkomäki, Kirkonkylä, Kivijärvi, Korpi, Koski, Krookkinen, Kupusjärvi, Kuulila, Lahdenranta, Lahdinko, Laittinen, Lallinen, Lammi, Lautanala, Lempiö, Ludila, Maarjärvi, Maitila, Manterkaisti, Mylly, Nakkila, Nuhjala, Oja, Pankkio, Papala, Pappila, Piettinen, Piiloinen, Pitkiskallio, Pullila, Pummainen, Puosta, Puotila, Putta, Pyöli, Rahikkala, Rahkmala, Rautila, Reinilä, Revo, Riihivainio, Riittiö, Ristinkylä, Rokainen, Saarikkala, Salo, Seipsaari, Sillankorva, Soinila, Takala, Tanila, Tarvola, Taskala, Tommila, Tuomarla, Tuomoinen, Uhlu, Ukkila, Vahilainen, Vallila, Vanhakylä, Varttainen, Vihtjärvi, Viiainen, Viljainen, Vilu, Vinkkilä, Ylikylä, Ylöjärvi, Yötiö.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Vehmaalla oli 2 316 asukasta, joista 1 081 asui taajamassa, 1 218 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vehmaan taajama-aste on 47,0 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Vinkkilä.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vehmaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 951
1985
  
2 844
1990
  
2 777
1995
  
2 634
2000
  
2 539
2005
  
2 464
2010
  
2 378
2015
  
2 276
2020
  
2 296
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto ja politiikka

Ystävyyskunta

Talous ja elinkeinot

Vuonna 2015 kunnassa oli 719 työpaikkaa. Niistä 19 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 57 % palveluissa ja 21 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Markku Salonen ja kaksi sika-alan yritystä: Vehmaan Haikara ja Piglauri.

Liikenne ja infrastruktuuri

Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Vehmaalla oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista viidenneksi eniten henkilöautoja, 628 autoa tuhatta asukasta kohden.

Kulttuuri

Murre

Vehmaan alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vehmaan murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään.

Ruokakulttuuri

Vehmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lanttulaatikko, tirrikastike ja pullapitkosta kuivatut kahvileipäkorput.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vehmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vehmaan alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikuttavat paikkakunnalla ainakin rukoilevaisuus sekä herännäisyys.

Kuuluisia vehmaalaisia

Katso myös