Tuula Amberla

Tuula Amberla
Tuula Amberla kesäkuussa 2026.
Tuula Amberla kesäkuussa 2026.
Henkilötiedot
Koko nimi Tuula Riitta Amberla-Eskelinen
Syntynyt16. elokuuta 1959 (ikä 67)
Turku
Muusikko
Tyylilajit laulelma, jazz
Soittimet laulu
Aiheesta muualla
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Tuula Riitta Amberla-Eskelinen (o.s. Amberla, s. 16. elokuuta 1959 Turku) on suomalainen laulaja, joka tuli tunnetuksi 1980-luvun puolivälissä levyttämillään swing-tyylisillä iskelmillä kuten ”Lulu”, ”Pienet sanat” ja ”Tyttö kampaa märkää tukkaa”.

Ura

Amberlan ensimmäinen yhtye oli vuonna 1983 perustettu Liikkuvat lapset. Amberlan läpimurto oli kuitenkin soolona esitetty Jukka Alihangan säveltämä ja Alpo Jaakolan runon pohjalle sanoittama ”Lulu” (1984), joka on myös Amberlan laulajauran tunnetuin hitti. Sitä seurasivat muut swing-tyyliset levytykset kuten ”Korppi” (suomennos espanjalaiselokuvan Korppi sylissä tunnussävelmästä), ”Auto sammui maantielle”, ”Pienet sanat” ja ”Tyttö kampaa märkää tukkaa” (alun perin Georges Brassensin kappale ”Maman, Papa”). Niissä säveltäjänä ja myös käännöskappaleiden sanoittajana toimi useimmiten Jukka Alihanka ja sovittajana Ilpo Murtojärvi.

Amberla on keikkaillut trio-kokoonpanolla kitaristi Tero-Petri Suovasen ja oman poikansa basisti Pablo Eskelisen kanssa. 2020-luvulla hänen yhtyeenään on ollut Pieni Jazzorkesteri, jossa kitaraa soittaa hänen pitkäaikainen yhteistyökumppaninsa Ilpo Murtojärvi.

Amberla näytteli vuonna 1986 Peter Lindholmin ohjaamassa elokuvassa Kill City, vuoden 1991 Lauri Törhösen televisioelokuvassa Requiem ja myös Törhösen vuoden 2012 elokuvassa Vares – Uhkapelimerkki.

Amberla asuu Vehmaalla ja on töissä Uudenkaupungin kirjastossa. Hän on aiemmin ollut töissä Laitilan kirjastossa. Amberla aloitti työt kirjastoissa parikymppisenä kirjallisuustieteen opiskelijana ja oli musiikkiuransa aikanakin töissä kirjastoissa.

Diskografia

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Laulaja Tuula Amberlan, 60, uusin aluevaltaus on äänikirjojen lukeminen: ”Se oli pitkäaikainen haaveeni. Voisin vetäytyä johonkin kammioon ja lukea kaikki hienot kirjat” hs.fi. 14.8.2019. Viitattu 30.3.2026.
  2. ↑ Fagerlund, Markku: Tuula Amberla: Rocklaulajasta vahingossa iskelmätähdeksi. Helsingin Sanomat, 1.9.1984, s. 24. HS Aikakone.
  3. ↑ Auliksen klubi-ilta: Tuula Amberla Oulun teatteri. 2026. Viitattu 10.6.2026.
  4. ↑ Henkilöhaku 'tuula amberla' fenno.musiikkiarkisto.fi. Viitattu 10.6.2026.
  5. 1 2 Mia Lagström: Jukka Alihangan kuolema patisti Tuula Amberlan keikoille 21.11.2014. Aamuposti. Arkistoitu 2.7.2015. Viitattu 2.7.2015.
  6. ↑ Tuula Amberla Trio Dex Viihde. Viitattu 2.7.2015.
  7. ↑ Tuula Amberla juhlistaa 40-vuotistaiteilijajuhlaa kiertueella ja uudella musiikilla Amusa. 1.10.2023. Viitattu 9.6.2026.
  8. ↑ Karisto, Ilkka: Kuin yksi meistä vain. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, kesäkuu 2014, s. 86.
  9. ↑ Uusikaupunki - Kirjastot, aukioloajat ja yhteystiedot Uudenkaupungin kaupunki. Arkistoitu 2.7.2015. Viitattu 2.7.2015.
  10. ↑ Tuula Amberla: Siniset kyyneleet rocket-records.com. 29.2.2012. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 2.3.2012.
  11. ↑ Lulu-hitistä tuttu Tuula Amberla tekee paluun – tältä hän näyttää nyt iltalehti.fi. Viitattu 6.3.2018.
  12. ↑ Uutta musiikkia Tuula Amberlalta – Auran Aallot auranaallot.fi. Arkistoitu 26.11.2020. Viitattu 2.2.2019.

Aiheesta muualla


Tämä laulajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.