Kustavi (ruots.Gustavs, entinen Kivimaa) on vuonna 1874 perustettu Suomenkunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Nimensä Kustavi on saanut Kustaa III:lta, joka perusti nimeään kantaneen seurakunnan Saaristomeren Suomen puoleiselle reunalle. Rantaviivaa Kustavilla on noin 908km, ja siellä on noin 3100 kesäasuntoa. Kustavin asukasluku yli kymmenkertaistuu kesäisin ja sen vuoksi Kustavi on asukaslukuun nähden Suomen suurin mökkikunta.lähde?1.1.2018 Kustavin asukasluku oli 923. Kustavin pinta-ala on 769,92km², josta 166,76km² on maata, 1,67km² sisävesialueita ja loput 601,49km² merivesialueita.
Kustavi on väkiluvultaan Varsinais-Suomen maakunnan pienin kunta sekä Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta Luhangan ja Lestijärven jälkeen.
Historia
Kustavin seurakunta perustettiin Taivassalon seurakuntaan kuuluneena Kivimaa-nimisenä kappeliseurakuntana vuonna 1783. Sille rakennettu kirkko sai nimen Gustav Ruotsin silloisen kuninkaan, Kustaa III:n mukaan Kuntana Kustavi aloitti toimintansa vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäyksen vuoksi vasta muutamia vuosia sen jälkeen, kun vuonna 1865 annetulla lailla maalaiskunnat oli päätetty erottaa seurakunnista. Kivimaan kappeli oli eronnut samana vuonna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi nimellä Kustavi. Vuonna 1897 kunta sai nykyisen, Kustaa III:een viittaavan nimensä.
Vuosisatojen ajan tärkeimpinä elinkeinoina olivat merenkulku ja kalastus. Aina 1920-luvulle asti miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen.
Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmenenneksi pisin silta, Kaitaisten silta.
Kunnassa on kaikkiaan 20 järveä, joista suurimmat ovat Sikaraumanpuhti, Hilappajärvi ja Kylänjärvi.
Kustavin Natura-kohteita ovat Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue, linnustollisesti tärkeät Katanpää ja Seksmiilarin saaristo, välisaaristoa edustava Langstet sekä Hulaholmi-Kluuvi, jossa pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Kustavin vuorten Natura-alueeseen kuuluva Jeremiaan luolat on suurista irtokivistä muodostunut louhikko.
Vuoden 2017 lopussa Kustavissa oli 923 asukasta, joista 333 asui taajamassa, 571 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kustavin taajama-aste on 36,8%. Kunnassa on vain yksi taajama, Kustavin kirkonkylä.
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kustavin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi
Asukkaita
1980
1 285
1985
1 239
1990
1 150
1995
1 067
2000
1 008
2005
930
2010
874
2015
895
2020
943
Lähde: Tilastokeskus.
Hallinto ja politiikka
Kustavin kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2022 Rauno Peltola. Hänen edeltäjänsä oli Veijo Katara. Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa. Kaudella 2025–2029 kokoomuksella on seitsemän paikkaa, keskustalla viisi, Pro Kustavi yhteislistalla kaksi ja SDP:llä yksi.
Talous ja elinkeinot
Vuonna 2015 kunnassa oli 278 työpaikkaa. Niistä 15% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa.
Kustavin suurimpiin toimijoihin kuuluu S-ryhmänSale, joka on kesälomalaisten suosituin pysähdyspiste.kenen mukaan? Kunnasta löytyy myös muita yrityksiä kuten osakeyhtiö Pureva ab, Kustavin Savipaja oy, Merineule oy, Laura Peterzén studio, Mokkapuu ay.lähde?
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kustavin Merikala, Kalastusalus Anne ja rakenneteknisiä palveluita tarjoava BM Raudoite Länsi-Suomi.
Noin 3000 kesämökistä saatavan kiinteistöveron osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa – kuudesosa kunnan budjetista.
Palvelut ja koulutus
Mökkiläisten suuri määrä riittää pitämään kunnassa yllä monenlaisia palveluita, siellä on jopa Alko.
Kustavi on suosittu kesälomailukohde, jonne tulee kesäisin jopa tuhansia kesämökkiläisiä. Kustavintie on suosittu pyöräilyreitti, mutta se on vaarallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kesäliikenteen holtiton ajotyyli on johtanut jopa kuolemantapauksiin. Paikalliset ovat jo pitkään toivoneet jalankulun ja pyöräilyn väylää, mutta asia on torpattu toistuvasti rahan puutteeseen vedoten. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden sijasta kunnan toive oli nostaa nopeusrajoituksia entisestään vastustaen ELY-keskuksen nopeusrajoituksen alentamista.
Kustavin alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Kustavin murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään.
Ruokakulttuuri
Kustavin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keitetty haukipiparjuurikastikkeen kera.. Kustavilla on myös kahvihistoriaa joita käsitellään mm. Volter Kilven kirjoituksissa.
