Volter Kilpi

Volter Kilpi
Volter Kilpi
Volter Kilpi
Henkilötiedot
Syntynyt12. joulukuuta 1874
Kustavi, Suomi
Kuollut13. kesäkuuta 1939 (64 vuotta)
Turku, Suomi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija
Puoliso Hilja Kilpi (1907–1927)
Gunborg Elisabeth (o.s. Grönroos) (1935–1939)
Lapset
Kirjailija
Tuotannon kielisuomi
Tyylilajit modernismi
Pääteokset Alastalon salissa (1933)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Volter Adalbert Kilpi (vuoteen 1886 Ericsson; 12. joulukuuta 1874 Kustavi – 13. kesäkuuta 1939 Turku) oli suomalainen kirjailija. Hänen pääteostaan Alastalon salissa (1933) on usein pidetty kaikkien aikojen parhaana suomalaisena romaanina. Vuoden 1992 syksyllä Helsingin Sanomien järjestämässä kilpailussa se valittiin sellaiseksi puolivirallisestikin.

Ura

Volter Kilven vanhemmat olivat merikapteeni, ratsutilallinen David Ericsson ja Anna Lucina Abrahamsson. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 Turun lyseosta. Valmistuttuaan 1900 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta Kilpi työskenteli ensin Helsingissä Helsingin yliopiston kirjaston amanuenssina ja assistenttina 1899–1918 sekä sen ohella Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjaston hoitajana 1906–1911. Hän tuli Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi 1919 ja Turun yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajaksi 1921. Hänen kirjallista varhaistuotantoaan edustavat runoa ja proosaa yhdistelevät uusromanttiset teokset Bathseba (1900), Parsifal (1901) ja Antinous (1903). Niissä hän käsittelee muinaisuudesta, myyteistä ja Raamatusta otettuja aiheita omalaatuisella, mystisromanttisella tyylillä ja rikkaalla, polveilevalla kielellä. Kilpi vaikutti nuoruudessaan myös kulttuurikriitikkona ja julkaisi teokset Kansallista itsetutkiskelua (1917) ja Tulevaisuuden edessä (1918), joissa on nähty äärikansallismielisiä ja jopa fasistisia sävyjä. Itsenäistymisen jälkeen Kilpi vaikeni kirjailijana viideksitoista vuodeksi.

Kilpi työskenteli vuosina 1921–1939 vastaperustetun Turun yliopiston ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana. Tänä aikana syntyi hänen Saaristosarjaksi kutsuttu kirjallinen päätyönsä, johon kuuluvat kaksiosainen romaani Alastalon salissa (1933), novellikokoelma Pitäjän pienempiä (1934) ja romaani Kirkolle (1937). Näissä teoksissa Kilpi palasi lapsuutensa Kustaviin ja sen asukkaisiin, joista keskiössä ovat merimiehet ja merikapteeni-isännät. Alastalon salissa kertoo pitäjän mahti-isäntien kokouksesta, jossa sovitaan yhteisen parkkilaivan rakentamisesta. Pitäjän pienempien novelleissa pääosassa ovat nimen mukaisesti köyhempien ihmisten — etenkin merimiesten ja heidän leskiensä — elämänkohtalot, ja Kirkolle kuvaa kustavilaisten sunnuntaista kirkkomatkaa.

Kirjallinen tyyli

Saaristosarja on kirjoitettu omalaatuisella, jäljittelemättömällä tyylillä. Kilven kieli on äärimmäisen hidasta ja monipolvista sekä ilmaisultaan ja kielikuviltaan rikasta. Hänen virkkeensä saattavat olla sivun mittaisia. Alastalon salissa, joka kuvaa kuusi tuntia kestävän tapahtumajakson, on 800 sivua pitkä. Kilpi käyttää tajunnanvirtatekniikkaa ja kuvaa päähenkilöidensä pienimmätkin ajatukset, mielenliikkeet ja tunteet. Teossarjaa on verrattu James Joycen Odysseuksen ja Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarjan kaltaisiin eurooppalaisen modernismin klassikoihin, ja kirjallisuudentutkijat sekä kriitikot ovat usein pitäneet Alastalon salissa -teosta parhaana suomalaisena romaanina. Samasta syystä Kilpi ei ole koskaan ollut suuren yleisön suosikki, sillä hänen teoksensa ovat melko vaikealukuisia.

Kilven kuollessa 1939 häneltä jäi kesken Jonathan Swiftiä mukaeleva yhteiskunnallinen satiiri Gulliverin matka Fantomimian mantereelle, joka julkaistiin postuumisti 1944.

Kilven kieli Kustavin murteineen ja merimiesslangeineen on ollut erityisen vaikea käännettävä, jopa mahdottomana pidetty kääntää toisille kielille. Kuitenkin Thomas Warburton on tehnyt teoksesta Alastalon salissa ruotsinkielisen käännöksen vuonna 1997, ja Stefan Mosterin saksannos Im Saal von Alastalo ilmestyi vuonna 2021.

Yksityiselämä

Volter Kilven ensimmäinen puoliso oli vuonna 1927 kuollut kirjailija Hilja Kilpi (o.s. Vanhakartano). Heidät vihittiin vastoin morsiamen vanhempien suostumusta 10. kesäkuuta 1907 Turussa. Heille syntyivät lapset Riitta Valpuri (1910–1982), Suomen kansallismuseon johtaja; Eerik Jaakkima Volter (1914–1988), Tampereen teknillisen korkeakoulun mekaanisen teknologian professori; hallintoneuvos Lassi Topias Taavetti (1920–2007), KHO:n jäsen. Toinen puoliso vuodesta 1935 sairaanhoitaja Gunborg Elisabeth (o.s. Grönroos) 1901–1977. Volter Kilven veli Eero Kilpi oli Suomen Kansallisteatterin näyttelijä ja toinen veli Sulo Kilpi oli kemian professori.lähde tarkemmin?

Kirjallisuusviikko

Kustavin kirjallisuusyhdistys järjestää vuosittain heinäkuussa Kustavissa Kilvelle omistetun kirjallisuusviikon. Siellä on nähty muun muassa Juha Hurmeen ohjaamia Kilven teksteihin perustuneita näytelmiä sekä järjestetty Kilven kirjojen ääneenlukutilaisuuksia ja esitelmiä.

Palkinnot

Teoksia

Suomennoksia

Kirjallisuutta

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Assmann, Dietrich: ”Kilpi, Volter [1874–1939)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 161–164. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.
  2. 1 2 3 Lauri Viljanen : Kirjailija Volter Kilpi kuollut, Helsingin Sanomat, 15.06.1939, nro 158, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 15.06.2024
  3. 1 2 3 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. ↑ Kallepettewi: Volter Kilpi: I salen på Alastalo Den Nordiske litteraturblogg: Kirjahelmiä Pohjolasta. 30.7.2014. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 1.11.2017.
  5. ↑ https://www.dfg-ev.de/news/6294/volter-kilpi-im-saal-von-alastalo
  6. ↑ Grönholm, Jouko: ”Ovat sanasi niin kuin valoa minulle.” Turun Sanomat. 9.4.2013. Turku: TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 13.11.2013.
  7. ↑ Facta 2001. (Osa 8, p. 426–427) WSOY, 1981. ISBN 951-0-10229-6

Aiheesta muualla