Frederikke Bolette "Frida" Hansen (s. Petersen 8. maaliskuuta 1855 Stavanger, Norja – 12. maaliskuuta 1931 Oslo, Norja) oli norjalainen tekstiilitaiteilija. Hänen isänsä oli tavaratalo J. A. Köhler & Co:n johtajana. Hän avioitui vuonna 1873 Wilhelm Severin Hansenin kanssa, joka tuli johtajaksi Köhlerille Fridan isän kuoltua 1876. Vuonna 1883 Norjaa koetteli pitkä lama, jolloin Wilhelm Severin Hansen joutui konkurssiin ja kaksi parin kolmesta lapsesta kuoli. Wilhelm Severin Hansen lähti ulkomaille ja Frida alkoi opetella kudontaa.lähde?
Vuonna 1892 Hansen muutti Kristianiaan, nykyiseen Osloon, ja sai sieltä pysyvän ateljeen. Hän menestyi siksi hyvin, että pystyi tekemään opintomatkoja muun muassa Pariisiin.lähde?
Hansen opetteli perinteistä norjalaista kudontaa mutta sai vaikutteita langoltaan, taidemaalari Carl Sundt-Hansenilta. Hän sai taideopetusta Kitty Kiellandilta ja Johan Bennetteriltä. Hän yhdisti modernia tekniikkaa sekä muun muassa kasvivärjäystä ja perinteistä norjalaista kudontaa. Hän ei kuitenkaan pitäytynyt vanhoissa aiheissa eikä tekniikoissa. Häntä arvosteltiinkin aikanaan siitä, ettei hänen työnsä vastannut kansallista tyyliä, ja sitä pidettiin jopa epänorjalaisena. Hän teki yhteistyötä muun muassa taidemaalari Gerhard Peter Frantz Wilhelm Munthen kanssa. Hänen tyyliään kuvataan muun muassa art nouveauksi.lähde?
Hansenin töitä oli esillä muun muassa Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Hänelle myönnettiin vuonna 1915 saavutuksistaan Kuninkaan ansiomitali. Hänen töitään on esillä muun muassa Nasjonalmuseetissa Oslossa, Jugendstilsenteretissä Aalesundissa, Nordiska museetissä Tukholmassa ja Victoria and Albert Museumissa Lontoossa.
