Fridrich Bruk

Fridrich Bruk (ven. Фридрих Михайлович Брук, Fridrih Mihailovitš Bruk) ; (s. 18. syyskuuta 1937 Harkova, Ukraina) on neuvostoliittolainen säveltäjä, joka on vuodesta 1974 asunut Suomessa. Bruk opiskeli sävellystä Leningradissa Rimski-Korsakov-konservatoriossa ja valmistui sieltä diplomisäveltäjäksi vuonna 1961. Hän muutti Yhdysvaltain kautta Suomeen vuonna 1974. Vuonna 2006 hän julkaisi muistelmansa ”Sata ystävää” eli parjatun tilitys.

Brukin tunnetuimpia teoksia on Neuvostoliitossa kiellettyjen laulujen listalle joutunut Sata ystävää. Suomessa sen on levyttänyt Arja Saijonmaa albumilla Ystävän laulu nimellä Jäit vierellein.

Keskeiset teokset

Orkesteriteoksia

Sinfoniat

  • Pyynikki – runosinfonia nro 1 orkesterille ja baritonille (tai instrumentaaliversiona pasuunalle) (1998)
  • Sinfonia nro 2 orkesterille ja pianosolistille (1999)
  • Sinfonia nro 3 orkesterille ja tenorille Taiteilija Chagall (2000)
  • Sinfonia nro 4 orkesterille ja solisteille Karelia (2001)
  • Sinfonia nro 5 Juutalaisessa vireessä (2002)
  • Runosinfonia nro 6 baritonille ja orkesterille Muuttolinnut (2001)
  • Sinfonia nro 7 Gallen-Kallelan Kalevala (2006)
  • Sinfonia nro 8 Tampere (2008)
  • Sinfonia nro 9 Suomalaisessa vireessä (2009)
  • Sinfonia nro 10 Klezmorim II (2010)
  • Sinfonia nro 11 Maailmankaikkeus (2010)
  • Sinfonia nro 12 Turtolan tähti (2011)
  • Sinfonia nro 13 Taiteilija Malevitš (2014)
  • Sinfonia nro 14 Huuto (2014)
  • Sinfonia nro 15 Peilikuvia (2015)
  • Sinfonia nro 16 Dnipro-joki (2016)
  • Sinfonia nro 17 Elämänilo (2016)
  • Sinfonia nro 18 Daugavspils (2017)
  • Sinfonia nro 19 orkesterille ja baritonisaksofonille Ghettojen sävelet (2018)
  • Sinfonia nro 20 (2018)
  • Sinfonia nro 21 Aavistus (2018)
  • Sinfonia nro 22 Valtamerellä (2021)
  • Sinfonia nro 23 Inkeriläisessä vireessä (2021)

Muita teoksia

  • Runoelma baritonille ja orkesterille (1961)
  • Neljäskymmenesensimmäinen – kolminäytöksinen ooppera (1961)
  • Olen vihreä koivu – runoelma sopraanolle ja orkesterille (1962)
  • Ikuisuuteen – runoelma orkesterille (1966)
  • Vaeltava laulaja – oratorio Oiva Paloheimon runoihin (2000)
  • Kevään ääniä – runoelma orkesterille (2000)
  • Jumalan käsi – jouluoratorio kertojalle, solistille ja lapsikuorolle (2002)

Kamarimusiikkiteoksia

Teoksia lapsille ja nuorille

Konserttimusiikkia soolosoittimille

Kuoromusiikkia

Teatteri- ja elokuvamusiikkia

Muita teoksia

Tunnetuimpia viihdelauluja

Sovituksia

Julkaistut kirjat

Lähteet

  1. ↑ Soi maininki hiljainen Fridrich Brukin elämää. Turun Sanomat, 10.2.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.4.2009.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Fridrich Bruk – Pohjolan legendoja Estonian Record Productions. Arkistoitu 2017. Viitattu 5.4.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Annu Mikkonen: Fridrich Bruk: ”Sata ystävää” eli parjatun tilitys, Prologi 07 2006. 175 s. Kompositio, 2007. Suomen säveltäjät ry. Kirja-arvostelu. Viitattu 5.4.2009.

Aiheesta muualla