Gertrud Vasegaard (o.s. Hjorth, 1913 – 2007) oli tanskalainen muotoilija.
Gertrud Hjorth aloitti työskentelyn perheensä keramiikkapajassa päätettyään yläasteen, ja vuonna 1930 hän matkusti Kööpenhaminaan, jossa hän opiskeli keramiikkaa Tanskan taide- ja muotoilumuseon taideteollisssa koulussa. Gertrud meni naimisiin taidemaalari ja graafikko Sigurd Vasegaardin kanssa vuonna 1935 ja perusti oman työpajansa Holkadaleniin. Näinä kokeiluvuosina hän lisäsi ja paransi omien töidensä tuotantoa. Häntä kiehtoi luonto ja geometrinen abstraktio, mikä näkyi hänen kulhojensa, kannujensa ja ruukkujensa lehtikoristelussa ja viivakuvioissa.
1940-luvun lopulla Vasegaard kehitti uraani- ja vihreän seladonin lasitteet ja alkoi kiinnittää enemmän huomiota koristeelliseen luovuuteensa. Häntä inspiroivat erityisesti kiinalainen Song-dynastian aikainen keramiikka ja korealainen keramiikka. Herkät värit ja luonnonaiheet koristivat hänen Bing & Grøndahlille vuonna 1957 tekemiään teoksia ja Royal Copenhagen posliinitehtaan illallisastiastoja vuosina 1959–1962. Näinä vuosina Vasegaard osallistui moniin ulkomaisiin yhteisnäyttelyihin ja saavutti maailmanlaajuista mainetta.
Hänen taiteellinen kehityksensä parani edelleen hänen ollessaan mukana tatiteiliijaryhmässä March Exhibition vuosina 1968–1982. Vuodesta 1983 lähtien hän jatkoi työskentelyä omassa studiossaan, jossa hän tuotti vuosittain vain muutamia uniikkeja teoksia. Hän oli taitava tasapainottamaan muodon, värin, rungon ja koristelun vuorovaikutuksen sekä integroimaan vertikaalisia ja horisontaalisia elementtejä.
Vasegaardin teoksia on esillä monissa tärkeissä julkisissa ja yksityisissä kokoelmissa ympäri maailmaa, kuten Victoria and Albert Museumissa Lontoossa, Boijmans Van Beuningen Museumissa Rotterdamissa, Pennsylvanian taidemuseossa, Ruotsin kansallismuseossa sekä useissa kuninkaallisissa kokoelmissa.
Vasegaard sai Prinssi Eugenin mitalin vuonna 1981.
Teeastiasto, 1956, osa Tanskan kulttuurikaanonia
Maljakko 1950-luvulta
