| Gregorios Nazianzoslainen Gregorios Teologi |
|
|---|---|
Ikoni Gregorios Nazianzoslaisesta Khoran kirkossa Istanbulissa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | noin 329 Arianzos, Kappadokia, Rooman valtakunta |
| Kuollut | 25. tammikuuta 390 Arianzos, Kappadokia, Rooman valtakunta |
| Kansalaisuus | Rooman valtakunnan kansalainen |
| Vanhemmat | Gregorios Nazianzoslainen vanhempi (isä), Nonna (äiti) |
| Sukulaiset | Kaisarios (veli), Gorgonia (sisar) |
| Ura | |
| Koulukunta | Kappadokialaiset kirkkoisät |
| Kirkollinen arvonimi | Teologi, kirkkoisä, Konstantinopolin patriarkka |
| Vaikutus | Trinitaarinen teologia, erityisesti kolminaisuusopin muotoilu |
| Merkittävät ideat | Kolminaisuus, kristologia, jumalan tunteminen mystisen kokemuksen kautta |
| Teokset | Viisi teologista puhetta, Kirjeet, Runot |
| Oppilaat | Kyrillos Aleksandrialainen |
Gregorios Nazianzoslainen (m.kreik. Γρηγόριος ὁ Ναζιανζηνός, Grēgorios ho Nazianzēnos) eli Gregorios Teologi (Γρηγόριος ὁ Θεολόγος, Grēgorios ho Theologos) (noin 330 Arianzos, Kappadokia – 25. tammikuuta 389 Arianzos, Kappadokia) oli kreikkalainen kirkkoisä. Hän syntyi Vähässä-Aasiassa lähellä Nazianzosta. Gregorios Nazianzoslainen, Basileios Suuri ja Gregorios Nyssalainen tunnetaan kappadokialaisina kirkkoisinä. Gregorios Nazianzoslainen toimi Konstantinopolin piispana vuosina 379–381.
Gregorios oli kolminaisuusopin merkittävimpiä kehittelijöitä ja loppuunsaattajia. Tämän vuoksi ortodoksinen kirkko on antanut hänelle arvonimen Teologi, jonka ovat saaneet vain kaksi muuta pyhää. Gregorios on sekä ortodoksisen että katolisen kirkon pyhimys.
Gregorioksen isä Gregorios Nazianzoslainen vanhempi palveli Nazianzoksen piispana.
Luovuttuaan piispanvirasta Gregorios vetäytyi perintötiluksilleen Arianzokseen, missä hän kuoli vuonna 389.
Gregorios Nazianzoslaista on pidetty runoilijoiden suojeluspyhimyksenä. Hän eli seuraavien kuuden paavin hallintokausien aikana: pyhä Sylvester I (314–335), pyhä Markus (336), pyhä Julius I (337–352), pyhä Liberius (352–366), pyhä Damasus I (366–384) ja pyhä Siricius (384–399). Häntä on kuvattu piispana kirjan, koodeksin tai käärön kanssa, suitsutusastialla tai kirjoittamassa kyyhkysen läsnä ollessa tai Jumalan käden alla.
Katolinen kirkko on muistanut pyhää Gregorios Nazianzoslaista hetkipalveluksessa seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella: ”Orémus. Deus, qui pópulo tuo aetérnae salútis beátum Gregórium minístrum tribuísti: praesta, quaesumus; ut quem Doctórem vitae habúimus in terris, intercessórem habére mereámur in caelis.” Häntä on muistettu seuraavina kalenterivuoden päivinä: 1. tammikuuta, 2. tammikuuta, 3. tammikuuta, 25. tammikuuta, 30. tammikuuta, 9. toukokuuta ja 11. kesäkuuta.
Klemens I · Ignatios · Polykarpos · Papias · Hermas · Justinos Marttyyri · Irenaeus · Klemens Aleksandrialainen · Tertullianus · Origenes · Cyprianus · Eusebios Kesarealainen · Athanasios Suuri · Efraim Syyrialainen · Basileios Suuri · Gregorios Nazianzoslainen · Gregorios Nyssalainen · Kyrillos Jerusalemilainen · Epifanios · Johannes Khrysostomos · Kyrillos Aleksandrialainen · Ambrosius · Hieronymus · Augustinus · Leo Suuri · Pseudo-Dionysios Areopagita · Gregorius Suuri · Maksimos Tunnustaja · Johannes Damaskolainen