Gregorios Nazianzoslainen

Gregorios Nazianzoslainen
Gregorios Teologi
Ikoni Gregorios Nazianzoslaisesta Khoran kirkossa Istanbulissa.
Ikoni Gregorios Nazianzoslaisesta Khoran kirkossa Istanbulissa.
Henkilötiedot
Syntynytnoin 329
Arianzos, Kappadokia, Rooman valtakunta
Kuollut25. tammikuuta 390
Arianzos, Kappadokia, Rooman valtakunta
Kansalaisuus Rooman valtakunnan kansalainen
Vanhemmat Gregorios Nazianzoslainen vanhempi (isä), Nonna (äiti)
Sukulaiset Kaisarios (veli), Gorgonia (sisar)
Ura
Koulukunta Kappadokialaiset kirkkoisät
Kirkollinen arvonimi Teologi, kirkkoisä, Konstantinopolin patriarkka
Vaikutus Trinitaarinen teologia, erityisesti kolminaisuusopin muotoilu
Merkittävät ideat Kolminaisuus, kristologia, jumalan tunteminen mystisen kokemuksen kautta
Teokset Viisi teologista puhetta, Kirjeet, Runot
Oppilaat Kyrillos Aleksandrialainen

Gregorios Nazianzoslainen (m.kreik. Γρηγόριος ὁ Ναζιανζηνός, Grēgorios ho Nazianzēnos) eli Gregorios Teologi (Γρηγόριος ὁ Θεολόγος, Grēgorios ho Theologos) (noin 330 Arianzos, Kappadokia – 25. tammikuuta 389 Arianzos, Kappadokia) oli kreikkalainen kirkkoisä. Hän syntyi Vähässä-Aasiassa lähellä Nazianzosta. Gregorios Nazianzoslainen, Basileios Suuri ja Gregorios Nyssalainen tunnetaan kappadokialaisina kirkkoisinä. Gregorios Nazianzoslainen toimi Konstantinopolin piispana vuosina 379–381.

Gregorios oli kolminaisuusopin merkittävimpiä kehittelijöitä ja loppuunsaattajia. Tämän vuoksi ortodoksinen kirkko on antanut hänelle arvonimen Teologi, jonka ovat saaneet vain kaksi muuta pyhää. Gregorios on sekä ortodoksisen että katolisen kirkon pyhimys.

Elämä

Gregorioksen isä Gregorios Nazianzoslainen vanhempi palveli Nazianzoksen piispana.

Luovuttuaan piispanvirasta Gregorios vetäytyi perintötiluksilleen Arianzokseen, missä hän kuoli vuonna 389.

Pyhimys

Gregorios Nazianzoslaista on pidetty runoilijoiden suojeluspyhimyksenä. Hän eli seuraavien kuuden paavin hallintokausien aikana: pyhä Sylvester I (314–335), pyhä Markus (336), pyhä Julius I (337–352), pyhä Liberius (352–366), pyhä Damasus I (366–384) ja pyhä Siricius (384–399). Häntä on kuvattu piispana kirjan, koodeksin tai käärön kanssa, suitsutusastialla tai kirjoittamassa kyyhkysen läsnä ollessa tai Jumalan käden alla.

Katolinen kirkko on muistanut pyhää Gregorios Nazianzoslaista hetkipalveluksessa seuraavanlaisella latinankielisellä kollehtarukouksella: ”Orémus. Deus, qui pópulo tuo aetérnae salútis beátum Gregórium minístrum tribuísti: praesta, quaesumus; ut quem Doctórem vitae habúimus in terris, intercessórem habére mereámur in caelis.” Häntä on muistettu seuraavina kalenterivuoden päivinä: 1. tammikuuta, 2. tammikuuta, 3. tammikuuta, 25. tammikuuta, 30. tammikuuta, 9. toukokuuta ja 11. kesäkuuta.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 Hunter-Blair, Oswald: St. Gregory of Nazianzus Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  2. 1 2 Saint Gregory of Nazianzen CatholicSaints.Info. 3.1.2009. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)
  3. ↑ The List of Popes Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
  4. ↑ Sancta Missa divinumofficium.com. Viitattu 7.9.2019.
  5. ↑ Saint Gregory of Nazianzen CatholicSaints.Info. 3.1.2009. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla