Gudamaqari (georg. გუდამაყარი) on pieni historiallis-maantieteellinen alue Koillis-Georgiassa Suuren Kaukasuksen eteläisillä rinteillä. Alue sijaitsee Aragvijoen laakson varrella ja rajautuu lännessä Mtiuletiin, pohjoisessa Kheviin ja idässä Khevsuretiin sekä Pšaviin. Gudamaqaria pidetään joskus Mtiuletin osana. Georgian nykyisessä aluejaossa se kuuluu Mtskheta-Mtianetin alueeseen (mkhare).
Gudamaqarin asukkaat eli gudamaqrelebi (georg. გუდამაყრელები) mainittiin ensimmäisen kerran 1000-luvun georgialaisen historioitsijan Leonti Mrovelin kronikassa yhteydessä Iberian eli Kartlin valtion kääntymykseen Pyhän Ninon avulla 330-luvulla. Alueen läpi kulkevalla strategisella tiellä oli merkittävä rooli keskiajan Georgiassa. Paljon myöhemmin Venäjän keisarikunnan aikana se yhdistettiin Georgian sotilastiehen.