Gustaf Adolf Sass (7. heinäkuuta 1793 Tuulos – 7. huhtikuuta 1826 Mesolóngi, Kreikka) oli suomalainen luutnantti, joka osallistui Kreikan vapaussotaan ja kaatui Mesolóngin piirityksen aikana. Hänen kerrottiin Kreikassa ystävystyneen runoilija lordi Byronin kanssa.
Gustaf Adolf Sassin vanhemmat olivat luutnantti Otto Fredrik Sass (1749–1822) ja Ebba Maria Borgenström (1764–1829). Otto Fredrik Sass oli palvellut Porin ja Hämeenlinnan rykmenteissä ja osallistunut Kustaa III:n sotaan 1789–1790.
Tuuloksessa Kommilan talossa syntynyt Gustaf Adolf Sass kuului Ruotsin armeijassa palvelleeseen Sassin aatelissukuun. Hän meni itsekin sotilasuralle ja tuli kersantiksi 3. skånelaiseen jalkaväkirykmenttiin 1812, kenttävääpeliksi 1814 ja lippujunkkariksi 1817. Sass erosi Ruotsin armeijan palveluksesta 1819 ja vuonna 1824 hän liittyi luutnantin arvoisena Kreikan vapausarmeijaan. Hän osallistui Kreikan vapaussodan taisteluihin ja joutui kerran turkkilaisten vangiksi päästen kuitenkin vapaaksi. Sass kaatui tiettävästi 7. huhtikuuta 1824 Mesolóngin puolustajien tehdessä ensimmäistä läpimurtoyritystään turkkilaisten piirityksestä. Sass oli julkaissut sotakokemuksiaan Göteborgissa ilmestyneessä Aftonbladet-lehdessä.
Gustaf Adolf Sassin muistopatsas paljastettiin 17. huhtikuuta 1938 Mesolóngin kaupungissa, jossa hän oli kaatunut. Patsaan paljasti Suomen Pireuksen pääkonsuli Evgenídis. Samana päivänä Mesolóngiin avattiin myös Byron-museo, jossa Sassille oli varattu oma osasto.