Gustaf Lithou

Gustaf Lithou, Lorens Pasch vanhemman maalaus.

Gustaf Lithou (25. maaliskuuta 1692 Liminka – 21. joulukuuta 1753 Tukholma) oli suomalainen runoilija.

Lithoun isä oli Limingan kirkkoherra Gustaf Lithovius ja äiti Margareta Brenner. Lithou opiskeli vuodesta 1706 Turussa ja Uppsalassa, mutta meni sotapalvelukseen vuonna 1716, josta erosi vänrikkinä 1721. Kapteenin valtakirjan hän sai vuonna 1751.

Lithou oli aikanaan Ruotsin huomattavimpia latinaksi julkaisseita runoilijoita. Hänen tuotantoonsa kuuluu suuri joukko runoja sekä runomuotoisia avustusanomuksia vallanpitäjille ja yksityisille suosijoille. Huomattavin Lithoun runoista lienee Kaarle XII:n kuoleman johdosta tehty yli 1 500-säkeinen heksametrirunoelma Panegyris exsequialis vuodelta 1720. Kokoelma Poëmata heroico-miscellaneorum pars I julkaistiin 1734.

Lithou kuoli naimattomana.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.