Liminka

Liminka Limingo
vaakuna	sijainti
Vuonna 1826 valmistunut Limingan kirkko
Sijainti	64°48.5′N, 025°25′E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Kuntanumero	425
Hallinnollinen keskus	Limingan kirkonkylä
Perustettu	1477 (nykymalliseksi kunnaksi 1865)
Pinta-ala ilman merialueita	642,67 km² 156:nneksi suurin 2025
Kokonaispinta-ala	651,70 km² 183:nneksi suurin 2025
– maa	637,36 km²
– sisävesi	5,31 km²
– meri	9,03 km²
Väkiluku	10 116 96:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	15,87 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	29,5 %
– 15–64-v.	59,1 %
– yli 64-v.	11,4 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	98,8 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	1,1 %
Kunnallisvero	9,4 % 70:nneksi suurin 2026
Kunnanjohtaja	Pekka Rajala
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • PS  • SDP  • Kok.  • Vas.  • Vihr.	19 5 4 4 2 1
www.liminka.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 116 ihmistä ja sen pinta-ala on 651,70 neliökilometriä, josta 5,31 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 15,87 asukasta/km².

Limingan asukasluku on kasvanut voimakkaasti ja sen asukkaat ovat keski-iältään Suomen nuorimpia. Vuonna 2023 alle 15-vuotiaiden osuus kuntalaisista oli lähes 30 prosenttia.

Limingan naapurikunnat ovat Kempele, Lumijoki, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Vaala.

Historia

Kansanperinteen mukaan Liminka on saanut nimensä^lähde? Limmi-jättiläisestä, joka perusti kunnan.

Vielä keskiajalla oli suurin osa kunnan länsiosista meren alla. Kunnan tunnetuimmat muinaisjäännökset ovat Linnanmaa ja Virkkulan–Mustosenkankaan jätinkirkot, jotka ovat luultavasti hylkeenpyytäjien väliaikaisia asuinpaikkoja.

Vakinaisesti seutu asutettiin 1300-luvulla, jolloin satakuntalaiset eränkävijät jäivät pysyvästi erämailleen. Seutu oli keskiajan lopulla karjalaisten nautintamaata, mikä aiheutti ristiriitoja itäisten ja läntisten verottajien kesken. Limingan kylä poltettiin muun muassa pitkänvihan aikana. Myös isonvihan aikana 1700-luvun alussa Liminka joutui hävityksen kohteeksi.

Liminka on Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, sillä se itsenäistyi jo 1400-luvun lopulla. Limingan hallinnollinen alue ulottui 1500-luvulla idässä Kainuuseen saakka. Limingan kirkkopitäjästä eronneita pitäjiä ovat Kainuun alueen kattanut Oulujärven pitäjä (1559, uudelleen 1598) sekä Oulujokilaakson ja Oulunsalon kattanut Oulun pitäjä (1606), jonka perustaminen tuli otolliseksi Oulun kaupungin perustamisen myötä. Lisäksi 1600- ja 1700-luvuilla Limingan alaisiksi kappeliseurakunniksi perustetut Kempele, Lumijoki, Temmes ja Tyrnävä erotettiin omiksi kunnikseen ja seurakunnikseen 1800-luvun lopulla.

Nykyisen Limingan asukasluku oli 2 760 vuonna 1860 ja vuonna 1900 jo 3 449. Limingan ensimmäinen kirkko sijaitsi Sunilan mailla. Seuraavat Linnukanmäellä rakennetut kirkot tuhoutuivat sotavuosina 1589 ja 1592. Täyssinän rauhan jälkeen vuonna 1596 rakennettiin uusi kirkko, joka oli käytössä vuoteen 1826 saakka, jolloin nykyinen kirkko valmistui. 1600-luvulta lähtien Liminkaa hallitsi kuuluisa Lithoviuksen pappissuku.

Sisällissodan alkuvaiheessa vuonna 1918 Limingassa sijainnut venäläisten 50 miehen vahvuinen varuskunta luovutti aseensa ilman vastarintaa Limingan suojeluskunnalle. Liminka oli Suomen ainoa paikkakunta, jossa tiedetään solmitun paikallinen hyökkäämättömyyssopimus punakaartin ja suojeluskunnan välillä.

Voimakas trombi tuhosi Limingan kuplahallin 17.–18. heinäkuuta 2005. Sen tilalle rakennettiin Limingan jäähalli opetusministeriön tuella vuonna 2007.^lähde?

Maantiede

Manner-Suomen keskipiste sijaitsee Limingassa. Keskipiste löytyy, kun puolitetaan Nuorgamin (70°05’30’’) ja Bogskärin (59°30’10’’) leveysasteet ja Märketin (19°07’53’’) ja Ilomantsin Virmajärven (31°35’11’’) pituuspiirit. Koordinaatit 64°47′40″N, 025°21′34″E sijoittuvat Limingan Värminkoskentien ja rautatien risteykseen, parin kilometrin päähän Limingan kirkonkylästä.

Luonto

Limingan alue on luode–kaakko-suunnassa pitkä ja kapea maakaistale, joka ulottuu Perämeren Lumijoenselkään liittyvän Liminganlahden pohjukasta noin 60 kilometriä sisämaahan. Temmeksen kohdalla kunta katkeaa lähes kahtia. Maasto on etenkin länsiosassa tasaista lakeutta. Kunnan kaakkoisosat ovat vaihtelevaa, soistunutta kangasmaata. Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.^lähde?

Peruskallio on Limingan tasangolla hyvin syvällä ja sen päällä on kunnan pohjoisosassa paksu savikerrostuma. Tämä Muhoksen muodostuma on Tupoksen kohdalla 900 metriä paksu. Etelässä kallioperä koostuu graniitista. Yleisin maalaji on savi, jota on ennen kaikkea rannikon läheisyydessä. Kunnan itäosassa vallitsevia ovat moreenimaat. Paikoin on myös harjumuodostumia ja turvetta.

Tärkeimmät vesistöt ovat tasangolla luikertelevat vähävetiset Liminganjoki, Temmesjoki, Tyrnävänjoki ja Ängeslevänjoki. Ne yhtyvät ennen Liminganlahtea, jossa ne muodostavat sokkeloisen suiston. Liminganlahti kuuluu Natura 2000- ja Ramsar-kosteikkoalueisiin. Vuoteen 2014 mennessä siellä oli havaittu 289 eri lintulajia. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa. Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella. Maailman luonnonsäätiön mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue.^lähde?

WWF:n vuonna 1988 perustama Liminganlahden luontokeskus oli aiemmin Metsähallituksen ja Limingan yhteisomistuksessa. Syksyllä 2025 se siirtyi kokonaan kunnalle.

Aluerakenne

Väestö

Vuonna 2000 liminkalaisia oli reilut 5000, vuonna 2016 yli 10 000. Limingan vetovoimaan vaikuttaa maakuntakeskus Ouluun vievän valtatie 4:n nelikaistainen mottoritieosuus. Esimerkiksi Tupoksen omakotialueelta pääsee Oulun keskustaan noin 15 minuutissa.

Vuonna 2013 Suomen keski-iältään nuorimmat asukkaat olivat Tupoksessa, jossa keski-ikä oli 25 vuotta samaan aikaan kun koko maassa väestön keski-ikä oli 41 vuotta. Vuonna 2015 asukkaista 40 prosenttia on alle 18-vuotiaita. Tilastokeskuksen mukaan Liminka oli vuonna 2017 Suomen nuorin kunta, sen keski-ikä oli 31,6 vuotta. Suomalaisten keski-ikä oli tuolloin 42,7 vuotta ja koko maailman asukkaiden keski-ikä 30 vuotta. Vuonna 2018 tehtyjen arvioiden mukaan Liminka olisi Suomen nuorin myös vuonna 2035. Liminkaan muuttaa paljon 25–44-vuotiaita ihmisiä, jotka käyvät töissä esimerkiksi Oulussa.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Hallinto ja politiikka

Limingan kunnanjohtaja on Pekka Rajala.

Limingalla on yksi ystävyyskunta: Nõo Virossa.

Talous ja elinkeinot

Vuonna 2025 Limingan viisi suurinta työnantajayritystä olivat Huumola Nature, Esperi Hoitokoti, Efficient Network Partner, Lumitrans ja H.A. Forest.

Liikenne ja infrastruktuuri

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa, siellä risteävät valtatie 4 Jyväskylään ja valtatie 8 Vaasaan. Limingan ja Oulun välinen moottoritie otettiin käyttöön vuonna 2003. Aiemmin käytössä oli seututie 847. Tiehallinnon kelikamera on sijoitettu Haaransillan risteykseen.

Oulun seudun liikenteen (OSL) linjat 52, 53 ja 54 kulkevat Liminkaan tai sen kautta.

Limingan kirkonkylä sekä Hirvinevan, Ketunmaan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa, mutta juna ei pysähdy siellä enää. Limingassa liikennöi Revon Turistiliikenne.^lähde?

Vuonna 2023 Orpon hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että Limingan ja Oulun välinen osuus Pohjanmaan radasta levennettäisiin kaksiraiteiseksi heidän hallituskautensa aikana. Hallituksen talousarvioesityksessä hanketta pidettiin kiireellisenä. Ratasuunnitelma valmistui lausuntokierrokselle joulukuussa 2024. Lisäraiteen ohella toteutettaisiin kaksi rataoikaisua, jotka mahdollistaisivat Limingan ja Oulun välille 200 km/t nopeuden.

Palvelut ja koulutus

Limingassa on kolme peruskoulua. Limingan kuntakeskuksessa niistä toimii kaksi, Liminganlahden koulu kattaa luokat 1–9 ja ja Ojanperän koulu luokat 1–4 (kaksikielisessä opetuksessa luokat 1–6). Tupoksen taajaman Tupoksen koulussa on luokat 1–9. Kirkonkylässä on myös Limingan lukio. Vuonna 2018 kaksikielinen opetus suomeksi ja englanniksi alkoi Ojanperän koululla esiopetuksessa ja jatkui opetuksen aloittaneen vuosiluokan mukana koko alakoulun. Samana vuonna kaksikielinen opetus alkoi myös Liminganlahden koulun yläluokilla. Lukiossa kaksikielinen linja aloitti syksyllä 2021.

Toisen asteen koulutusta tarjoaa Oulun seudun ammattiopiston Limingan yksikkö, joka järjestää turvallisuusalan opetusta.

Limingan Kansanopisto on perustettu vuonna 1892. Se tunnetaan paremmin nimellä Limingan taidekoulu. Siellä järjestetään koulutusta muun muassa kuvataiteilijoille, sarjakuvittajille ja teatterista kiinnostuneille. Koulua on käynyt esimerkiksi Vilho Lampi (1916–1917).

Lakeuden kansalaisopisto toimii Limingassa, Lumijoella ja Tyrnävässä. Vapaata sivistyötä edustavaan toimintaan kuuluu muun muassa taiteen perusopetusta. Opisto järjestää myös konsertteja, näyttelyitä ja muita tapahtumia. Limingan Seudun Musiikkiopisto toimii Limingan lisäksi Lumijoen, Siikalatvan ja Tyrnävän alueella.

Limingan koulutuskeskus toimii lastensuojelun laitoshuollon yksikkönä järjestäen nuorille perus- ja ammatillista opetusta ja perhekotitoimintaa. Koulutuskeskuksen yhteydessä toimii Kylliälän koulu.

Kulttuuri

Limingassa toimiva Hengellinen teatteriyhdistys Via Dolorosa-Liminka Ry on esittänyt Via Dolorosa -teemalla kärsimysnäytelmiä pääsiäisenä, ensimmäisen kerran vuonna 2012.

Museoita

• Vilho Lampi –museo, rakennettu vuonna 1868
• muistokoti Aappola
• Limingan kotiseutumuseo Limingan museoalueella

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Limingassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Limingan seurakunta

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Liminka kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Limingan vuonna 1883 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 40 jäsentä. Liikkeen ensimmäisenä saarnaajana toimi Jaakko Sohlo. Sittemmin vanhoillislestadiolainen haara on kasvanut merkittäväksi toimijaksi: vuonna 1933 perustettu Limingan rauhanyhdistys on yli 600 jäsenellään yksi Suomen suurimmista. Tämän lisäksi rauhanyhdistyksen lapsi- ja nuorisotyön piirissä on 800 lasta ja nuorta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Limingan alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu

Tunnettuja liminkalaisia

Kuvia Limingasta

• 
  Liminganjoki Alakestilän arboretumissa
• 
  Liminganjoki
• 
  Limingan kirkko
• 
  Limingan kirkko
• 
  Limingan kirkon tapuli
• 
  Limingan kirkon ympäristöä
• 
  Limingan kirkon votiivilaiva
• 
  Aappola (Abraham Ojanperän entinen huvila ja koti, jossa on toiminut kotimuseo vuodesta 1917.)
• 
  Limingan Pappila
• 
  Limingan taidekoulu
• 
  Temmesjoki Ala-Temmeksen kylällä
• 
  Linnukkapatsas
• 
  Limingan lakeutta.

Katso myös

• Luettelo Limingan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

Kirjallisuutta

• Ristitty. Limingan seurakuntalaisen kirja. [Helsinki]: Kirjapaja, Limingan seurakunta, 2005. ISBN 951-607-258-5
• Seija Korte (toim.): Liminka 1477–1977. Liminka: Limingan kunta ja seurakunta, 1977. 417 s.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liminka Wikimedia Commonsissa

• Limingan kunnan kotisivut
• Visit Liminka
• Tilastokeskus – Limingan avainluvut
• Liminganlahti (Arkistoitu – Internet Archive)
• liminganlahti.net (Arkistoitu – Internet Archive)
• WWF – Liminganlahti (Arkistoitu – Internet Archive)
• Limingan taidekoulu (Arkistoitu – Internet Archive)