Rantsila

Tämä artikkeli käsittelee Suomen entistä kuntaa. Entisestä kunnan kuntakeskuksesta, nykyisestä Siikalatvan kunnan taajamasta on oma artikkeli.
Rantsila
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Siikalatva

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°30′20″N, 025°39′00″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Siikalatvan seutukunta
Kuntanumero 682
Hallinnollinen keskus Rantsilan kirkonkylä
Perustettu 1867
Kuntaliitokset osa Temmestä (2001)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kestilä
Piippola
Pulkkila
Rantsila
– syntynyt kunta Siikalatva
Pinta-ala 746,64 km² 
(1.1.2008)
– maa 732,23 km²
– sisävesi 14,41 km²
Väkiluku 2 001  
(31.12.2008)
– väestötiheys 2,73 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 
– 0–14-v. 20,4 %
– 15–64-v. 56,7 %
– yli 64-v. 22,9 %

Rantsila (vanh. ruots. Frantsila) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kaakkoisosassa, Oulun läänissä. Itsenäisessä kunnassa asui 2 001 ihmistä ja sen pinta-ala oli 746,64 km2, josta 14,41 km2 oli vesistöjä. Väestötiheys oli 2,73 asukasta/km2.

Rantsilan naapurikunnat olivat Kestilä, Liminka, Pulkkila, Ruukki ja Vihanti.

Rantsilan kirkko ja kellotapuli

Vuoden 2009 alussa Rantsilasta tuli yhdessä Kestilän, Piippolan ja Pulkkilan kanssa osa kuntaliitoksessa muodostettua Siikalatvan kuntaa.

Kunnan pinta-alasta suota oli yli 70 %, ja kunta olikin tuolloin Suomen soisin. Soista huomattava osa on otettu ojituksen kautta metsätalouden, turvetuotannon ja maatalouden käyttöön, mutta myös luonnontilaisia alueita on huomattavasti. Taajaman läpi kulkee valtatie 4 (E75).

Merkittävin rantsilalainen kautta aikain on Christfried Ganander, joka toimi Rantsilan kappalaisena 1775–1790. Rantsilalaisista käytetään murteellista nimitystä ranttinen.

Aluerakenne

Kylät

Kerälä, Kirkonkylä, Kärsämä, Mankila, Savaloja, Sipola

Kulttuuri

Nähtävyyksiä

Ruokakulttuuri

Rantsilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rössypotut ja ohrarieska.

Uskonto

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Rantsila kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Rantsilan vuonna 1869 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 50 jäsentä, mikä oli noin 1,4 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Rantsilassa toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii vuonna 1926 perustettu Rantsilan rauhanyhdistys.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. 1 2 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Pohjois-Pohjanmaalle tulee uusi Siikalatvan kunta YLE Uutiset. 25.2.2008 kello 21:37. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 25.2.2008.
  5. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 174. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  6. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  7. ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 10.9.2026.
  8. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.