Kuivaniemi

Kuivaniemi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Ii

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°36′15″N, 025°12′30″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero 292
Hallinnollinen keskus Asemakylä
Perustettu 1867
Kuntaliitokset Osa Iistä (1921)
Liitetty 2007
– liitoskunnat Ii
Kuivaniemi
– syntynyt kunta Ii
Pinta-ala 1 149,58 km²
– maa 927,21 km²
– sisävesi 34,51 km²
– meri 187,86 km²
Väkiluku 1 977  
(31.12.2006)
– väestötiheys 2,1 as./km²

Kuivaniemi on Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa sijainnut entinen Suomen kunta. Kuivaniemen lakatessa olemasta itsenäisenä kuntana ja liittyessä Iihin vuonna 2007 sen väkiluku oli 1 987, ja väestötiheys 2,1 asukasta/km². Kunnan pinta-ala oli 1 149,58 km², josta 34,51 km² oli sisävesistöjä ja 187,86 km² merialueita. Kuivaniemen naapurikuntia olivat Ii, Pudasjärvi, Ranua, Simo ja Yli-Ii. Kuivaniemen alueen halki virtaa Kuivajoki, joka saa alkunsa alueen suurimmasta järvestä, Oijärvestä. Valtatie 4 sivuaa kunnan keskustaajamaa. Lähimmät kaupungit ovat Kemi ja Oulu. Kuivaniemen ystävyyskunta oli Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin läänissä sijaitseva Bjurholmin kunta. Kuivaniemen alueella sijaitsevat Merihelmen matkailualue sekä Vatungin kalasatama.

Kuivaniemen nimikkokasvi oli kullero ja nimikkoeläin oli puolestaan norppa (esiintyi myös kunnan vaakunassa).

Iin kunta ja Kuivaniemi yhdistyivät 1. tammikuuta 2007. Kuntaliitoksen nimeksi tuli Iin kunta, mutta vaakunaksi tuli Kuivaniemen vaakuna. Entisen Kuivaniemen kunnan alue kuuluu poronhoitoalueeseen muusta Iin kunnan alueesta poiketen.

Maantiede

Saaria Kuivaniemen edustalla

Halttulanmatala, Hietakalla, Iso-Paskaletto, Jussinmatala, Koivuluodonmatala, Kokkosaari, Krassinletto, Kuivamatala, Liippa, Onsajanmatala, Pikku-Paskaletto, Rintamatala, Ryöskärinkalla, Samulinmatala.

Aluerakenne

Kylät

Asemakylä (kuntakeskus), Kuivaniemi (kirkonkylä), Myllykangas, Oijärvi, Luola-aapa, Jokikylä, Halttula, Koivuniemi, Harjula, Pohjoisranta, Hyry

Kulttuuri

Kuivaniemellä järjestetään vuosittain heinäkuun kolmantena viikonloppuna Kuivaniemen Pitäjämarkkinat.

Kuivaniemen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolasiika, kuivalihavelli sekä jankki eli leipäkeitto.

Nähtävyyksiä

Uskonto

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kuivaniemi kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Kuivaniemen vuonna 1860 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 950 jäsentä, mikä oli noin 50 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Kuivaniemellä toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Kuivaniemen rauhanyhdistys.

Tunnettuja kuivaniemeläisiä

Lähteet

  1. ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2006 Maanmittauslaitos. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 29.3.2008.
  2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 169. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  4. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  5. ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 10.9.2026.
  6. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2

Aiheesta muualla

Kirjallisuutta

  • Paaso, Erkki: Kuivaniemi : kylästä kunnaksi, kappelista seurakunnaksi. Erkki Paaso, 2007. ISBN 978-952-92-2261-2.