Sievi

Sievi
vaakuna	sijainti
Sievin kirjasto-musiikkiopistotalo
Sijainti	63°54′25″N, 024°31′00″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero	746
Hallinnollinen keskus	Sievin kirkonkylä
Perustettu	1867
Kuntaliitokset	Osa Reisjärvestä (1921)
Kokonaispinta-ala	799,89 km² 143:nneksi suurin 2025
– maa	786,39 km²
– sisävesi	13,50 km²
Väkiluku	4 585 174:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	5,83 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	22,8 %
– 15–64-v.	56,7 %
– yli 64-v.	20,5 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	94,1 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	5,6 %
Kunnallisvero	9,6 % 53:nneksi suurin 2026
Kunnanjohtaja	Antti-Jussi Vahteala
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • PS  • Kok.  • Vas.  • SDP	14 4 1 1 1
www.sievi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Sievi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa Keski-Pohjanmaan maakunnan rajalla, Oulun Eteläisessä. Kunnassa asuu 4 585 ihmistä ja sen pinta-ala on 799,89 km², josta 13,50 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,83 asukasta/km². Sievin naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kalajoki, Kannus, Lestijärvi, Nivala, Reisjärvi, Toholampi ja Ylivieska.

Sievi on tunnettu alhaisesta työttömyysasteesta. Kuntalehden vuoden 2015 tilastoihin perustuvan selvityksen mukaan Sievi on Suomen toiseksi teollistunein kunta Pyhännän jälkeen: 45,6 prosenttia sieviläisistä saa elantonsa teollisuudesta. Suomen Keksijäin Keskusliitto Keke valitsi Sievin vuonna 1998 Suomen luovimmaksi kunnaksi^lähde?.

Historia

Sievin alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja muun muassa Korhosen, Vahtolan, Ojalan ja Huhtalan seudulta. Rautakaudelta on löydetty muun muassa pronssisolki. Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvulla. Aluksi asutus keskittyi nykyisen Asemakylän ja Vanhankirkon tuntumaan, mutta levisi 1600- ja 1700-luvulla pitkin jokivartta itään.

Kirkollisesti seutu kuului Kalajokeen. Sievin kappeliseurakunta perustettiin 1645, mutta ensimmäinen kirkko valmistui vasta 1654. Kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Vanhallakirkolla, mutta neljäs kirkko rakennettiin Haikolan Pekanmäelle 1862. Vuonna 1862 Sievi erosi Kalajoesta itsenäiseksi Evijärvi-nimiseksi seurakunnaksi. Nimi Sievi otettiin käyttöön vasta myöhemmin.

Seinäjoen–Oulun radan valmistuminen 1886 vilkastutti huomattavasti Sievin elämää. Asemakylä ja Kukon kylä kehittyivät vireiksi puutavaran lastaus- ja sahakeskuksiksi. Vuonna 1920 kunnassa oli jo lähes 5 500 asukasta. Kunnan talouselämän nopea kehitys pysähtyi 1920-luvun alussa kahteen tulipaloon. Kukon kylän saha paloi 1929 ja 1937 puolestaan paloivat rautatieaseman ympärille nousseet varastorakennukset. Toisen maailmansodan jälkeen väestönkehitys kääntyi kuitenkin tappiolliseksi voimakkaan poismuuton vuoksi. Väestön väheneminen pysähtyi vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 kunnassa oli 4 601 asukasta. Vuonna 2011 asukkaita oli jo 5 292.

Maantiede

Luonto

Sievin maisemakuvaa hallitsevat Vääräjoen laakso ja sitä ympäröivät loivapiirteiset metsä ja suomaat.

Kallioperä on pääasiassa kiilleliusketta ja erilaisia dioriitteja. Yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin erittäin lohkareista. Sievissä on lukuisia harjualueita, mutta runsas soranotto on rikkonut pahasti kunnalle aikoinaan nimen antaneita sora- ja hiekkakankaita. Pinnanmuodoiltaan alue on varsin tasaista. Alavinta on kunnan luoteisosissa, missä maanpinta on 75–90 metrin korkeudella. Täältä maasto nousee verkalleen kohti kaakkoa saavuttaen 150 metrin tason. Korkein kohouma on Huuhankallio.

Sievin halki kaakosta luoteeseen virtaa Kalajoen läntinen sivuhaara Vääräjoki. Suuria järviä ei ole, mutta pikkujärviä ja lampia on useita. Näistä huomattavimpia ovat Iso-Juurikka ja Saarijärvi. Osa alueella sijainneista järvistä on kuivatettu kasvamaan alun perin luonnonheinää, kuten Jyrinkijärvi, Kortetjärvi, Sievinmäenjärvi ja suurin Evijärvi. Jyrinkijärvi ja Sievinmäenjärvi on tosin vesitetty uudelleen. Noin puolet kunnan pinta-alasta on suota. Pääosa soista on mäntyä kasvavia rämeitä, joista suurin osa on ojitettu metsänkasvun edistämiseksi. Pesännevan alue on muodostettu soidensuojelualueiksi.

Aluerakenne

Väestö

Talous ja elinkeinot

Talousalueena Sievi kuuluu Ylivieskan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 38 106 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 38. suurin.

Sievissä oli vuonna 2022 yhteensä 2 132 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 792 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 62,2 prosenttia. Sievin työpaikkojen suhde on jalostusvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 32,7 prosenttia, jalostuksen 54,4 prosenttia ja alkutuotannon 12,0 prosenttia.

Sievin työpaikkaomavaraisuus on 119,0 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,1 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Sievissä on 164,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Palvelut ja koulutus

Kulttuuri

Sievin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.

Matkailu

Sievissä toimii Maansydänjärven matkailualue sekä Urjanlinnan tanssipaviljonki ravintoloineen. Urjanlinnaan mahtuu lähes 2 000 ihmistä. Maansydänjärven matkailualue ja Urjanlinna sijaitsevat metsän keskellä, Sievin keskustasta noin 30 kilometriä Reisjärven suuntaan.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sievissä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Sievin seurakunta

Lestadiolainen herätysliike saavutti Sievin vuonna 1868 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 100 jäsentä, mikä oli noin 2,2 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Sievi kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimivat Asemanseudun rauhanyhdistys, Kiiskilän rauhanyhdistys sekä Sievin rauhanyhdistys.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Sievissä toimii Sievin helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sievin alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Sievissä 1900-luvun alussa. Ensimmäiset urheiluseurat olivat vuonna 1904 perustettu Sievin Lyly sekä vuonna 1915 perustettu Sievin Kiri. Lisäksi Sievissä toimi 1910-luvulle mennessä myös Kiiskinkylän Urheilseura. Sievi kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan.

Nykyisin Sievissä toimii neljä urheiluseuraa. Yleisseurana toimii vuonna 1945 perustettu Sievin Sisu. Tämän lisäksi Sievissä toimivat Pohjanmaan Puntti-Paronit, Sievin Kennelkerho sekä Team Skiers.

FC YPA:n futsal-joukkue Sievi Futsal ja tämä seuraaja Sievi FS pelasi miesten pääsarjatasolla Futsal-liigassa 2009–2021. Joukkue pelasi kotiottelunsa Sievin monitoimihallissa.

Kirjallisuutta

• Mennyttä ja nykyistä Sieviä (1977)
• Sievi – Sievissä on itua (1990)
• Sievistä sommaan näkköön (1993)
• Sievinkylä (1998)
• Sievi – Sanoin ja kuvin ennen ja nyt (2009)
• Rahapuun alla – sieviläistä pankkitoimintaa vuodesta 1904 (2015)
• Sievi 1867–2017 – 150 vuoden matka teollistuneeksi maaseuduksi (2017)

Katso myös

• Luettelo Sievin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sievi.

• Sievin kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Sievin avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sievin kylien kotisivut