Toholampi

Toholampi

vaakuna

sijainti

Toholammin kunnantalo, joka valmistui vuonna 1986
Toholammin kunnantalo, joka valmistui vuonna 1986
Sijainti 63°46.5′N, 024°15′E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 849
Hallinnollinen keskus Toholammin kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 617,22 km²
187:nneksi suurin 2025 
– maa 609,14 km²
– sisävesi 8,08 km²
Väkiluku 2 750
223:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 4,51 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 17,1 %
– 15–64-v. 52,8 %
– yli 64-v. 30,2 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 97,3 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 9,9 %
28:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Juho Niemelä
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • Kok.
 • KD
 • SDP
13
2
1
1
www.toholampi.fi

Toholampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 750 ihmistä, ja sen pinta-ala on 617,22 km2, josta 8,08 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 4,51 asukasta/km2.

Toholampi tunnetaan Lestijokilaakson maitokuntana. Toholammin asutus seuraa nauhamaisesti jokivartta pitkin. Lestijoki on kunnan maisemallinen selkäranka, jonka jokilaaksoa kuvaavat kumpuilevat pellot. Jokivarren itäpuolella maasto muuttuu Suomenselän vedenjakaja-alueeksi soineen ja pienine järvineen.

Toholammin naapurikunnat ovat Kannus, Kokkola, Lestijärvi, Reisjärvi ja Sievi.

Nimi

Toholammin nimen alkuperä juontaa juurensa Lestijoessa olevaan järvimäiseen suvantokohtaan, jota kutsuttiin muinoin Toholammeksi. Nimen alkuosa toho viittaa vanhaan kansankielen sanaan, joka tarkoitti merkki- tai merkinantotulta. Kun alueen ensimmäinen virallinen asutus kirjattiin asiakirjoihin vuonna 1568, paikkaa kutsuttiin aluksi perustajansa mukaan Kalliokosken kyläksi. Kuitenkin 1570-luvulla nimeksi vakiintui vesistön mukaan Tohalammi tai Tohilampi. Kunnasta käytetään yleisesti puheessa rinnakkaisnimeä Lamppi. Nykyisen Tampereen alueella sijaitsevien Tohloppi-järven ja entisen Tohloppilan kylän nimillä on nimistötutkimuksen mukaan todennäköisesti yhteiset juuret Toholammin pitäjännimen kanssa.

Historia

Ihminen saapui Toholammin seudulle kampakeraamisen kulttuurin aikoihin. Kivikautisia asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.

Suomalaiset saapuivat 1100 jaa. saamelaisten erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. Kainulaisiksi ja myöhemmin pirkkalaisiksi nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin Satakunnasta ja Suur-Pirkkalan pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa Karkun pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös hämäläiset ulottivat eräretkensä Pohjanmaalle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat Päijänteen rannoille.

Toholammin varhaisin tunnettu asukas lienee vuoden 1551 nokkaveroluettelossa ensi kerran mainittu Matti Oravainen. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna 1568 Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna 1570 viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. 1590-luvulla Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui nuijasodasta huolimatta, kun savolaiset muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului Suur-Lohtajaan.

Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien tervametsien löytyvän Kannuksen Mutkalammilta ja Toholammilta. Tervanpoltosta tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi talonpoikia irrottautumaan puhtaasta luontaistaloudesta ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista raudanvalmistusta harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat ankkureita ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. Rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.

Toholammin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1665 Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden 1700 rovastintarkastuksessa todettiin, että sade ja lumi löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna 1765. Rakennusmestarina toimi kalajokilainen Matti Jylkkä. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna 1665, he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta 18. elokuuta 1775.

Toholammin talomäärä pysyi 1700-luvun alussa samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet suuret kuolonvuodet ja vuonna 1714 alkanut isoviha. Isonvihan aikana venäläiset tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien 1723–1808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.

Toholammin kirkko

Vaasan läänin kuvernööri tuomitsi vuonna 1851 Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti Carl Axel Setterberg vuonna 1857. Rakennusmestariksi valittiin Jaakko Kuorikoski Kaustiselta. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. Uusi kirkko nousi Kettukankaalle syyskuussa 1861. Toholammista tuli senaatin päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna 1859. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen kirkkoherran, rovasti Keckmanin kuoltua 12. marraskuuta 1882. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1883 Sääksmäen kappalainen Johannes Schönberg.

Suomessa annettiin 6. helmikuuta 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti 17. syyskuuta 1865 kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.

Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3 674 ja 1910 4 426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, siirtolaisuus vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosina 1872–1917 Toholammilta lähti 2 042 ihmistä hakemaan parempaa elämää Amerikasta. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina 1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat Etelä-Pohjanmaan Isokyrö, Kortesjärvi ja Alajärvi. Kun Yhdysvallat alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa Kanadaan. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.

Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5 000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan maataloudesta vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3 828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4 000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna 1985 kunnan asukasluku oli 4 070. 1990-luvun alussa koettu lama käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna 2011 asukkaita oli 3 462.

Maantiede

Luonto

Toholammin maiseman kolme pääpiirrettä ovat maaston tasaisuus, laajat suot ja kunnan läpi kaakosta luoteeseen virtaavan Lestijoen laakso. Peltoalueet keskittyvät Lestijoen ja sen sivupurojen varsille. Järviä on 48, joista suurin on Särkijärvi.

Kallioperä on pääasiassa graniittia, granodioriittia ja gneissiä. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi laajahko gabroalue. Kallioperä on lähes kauttaaltaan maalajien peitossa. Jokilaaksossa on peitteenä savi, laakson sivuilla moreeni, hiekka ja turve, joiden luode–kaakkosuuntainen juovaisuus kuvastaa mannerjään liikkeen suuntaa. Pinnanmuodoiltaan kunta on Pohjanlahteen viettävää tasankoa. Jokilaakson sivuillakin kumpareet ovat matalia ja pehmeäpiirteisiä. Vaihtelevinta maasto on kunnan kaakkoisosassa. Korkein kohouma Raikonharju on Kokkolan rajan tuntumassa.

Toholammilla on suota yli puolet maa-alasta. Suot ovat tyypiltään joko aapa- tai keidassoita. Suuri osa kunnan soista on ojitettu. Turvetuotannon kohteena on alle yksi prosentti suopinta-alasta. Toholammin kaakkoisnurkkaan ulottuu laaja Kivinevan – Tuomikonnevan – Ison Lampinevan soidensuojelualue.

Toholammin tärkein vesistö on runsaskoskinen ja mutkitellen virtaavaa Lestijoki. Sykäräisten eteläpuolella siihen laskee Härkäoja ja kirkonkylän eteläpuolella Sarkoja ja Kivioja. Toholammilla on 48 järveä, joista suurimmat ovat Särkijärvi kaakossa, Iso-Hongistonjärvi lounaassa ja Haarajärvi idässä.

Aluerakenne

Taajamat

Vuoden 2023 lopussa Toholammilla oli 2850 asukasta. Kunnassa on vain yksi taajama, Toholammin kirkonkylä.

Kylät

  • Alakylä
  • Asiala
  • Hirvikoski
  • Häkkilä
  • Härkäneva
  • Kirkonkylä
  • Kleemola
  • Kotila
  • Jämsä
  • Lamu
  • Markki
  • Maunu
  • Määttälä
  • Oikemus
  • Parhiala
  • Riuttanen
  • Purontaka
  • Sykäräinen

Väestö

01000200030004000500031.12.196031.12.197931.12.199831.12.2017VäestöToholammen väestö vuodesta 1960 Tausta-aineisto
Lähteet:

Toholammin asukasluku on yhteensä 2 750 asukasta. Toholammin asukasluku nousi 1970-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin ja pysytteli 4 000 asukkaan tuntumassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Tämän jälkeen Toholammin asukasluvun kehitys kääntyi tasaiseen laskuun. Toholammilla ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Toholammin väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Toholammin asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Toholammin väkiluku olisi vuonna 2030 noin 2 536 asukasta, vuonna 2035 noin 2 374 asukasta, vuonna 2040 noin 2 266 asukasta ja vuonna 2045 noin 2 190 asukasta.

Hallinto ja politiikka

Kunnallinen päätöksenteko

Toholammin kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2025 lähtien Juho Niemelä. Ylintä päätösvaltaa Toholammin kunnanssa käyttää 17-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Raija Potila (kesk.), 1. varapuheenjohtajana Ulla-Riitta Harju (sd.) ja 2. varapuheenjohtajana Jukka Rimpioja (kok.).

Kunnan hallintoa johtaa 7-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Ville Suomala (kesk.) ja varapuheenjohtajana Hanna Nurmela (kesk.). Kunnassa toimivia lautakuntia ovat rakennus- ja ympäristölautakunta ja sivistyslautakunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.

Vaalit

Toholammin suurin puolue on ollut perinteisesti Suomen Keskusta. Keskusta on ollut Toholammin kunnanvaltuuston suurin puolue yhtäjaksoisesti ainakin vuodesta 1976 lähtien. Keskusta on kerännyt pääsääntöisesti yli 60 prosenttia kunnan äänistä.

Toiseksi suurin puolue on perinteisesti ollut SDP, joka on saavuttanut keskimääräisesti noin 15 prosentin kannatusta. Kokoomus on puolestaan ollut perinteisesti kolmanneksi suurin puolue noin 10 prosentin kannatuksella. Muista puolueista kristillisdemokraatit ovat keränneet 1990-luvulta lähtien Toholammilla valtakunnallista korkeampaa kannatusta.

Toholampi kuuluu kansallisissa vaaleissa Vaasan vaalipiiriin.

VaalivuosiSDPKesk.KDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2004 4 15 1 1
4 15 1 1
21 66,7
147
2008 2 14 1 1 3
2 14 1 1 3
21 69,1
147
2012 3 14 1 1 2
3 14 1 1 2
21 66,7
138
2017 3 10 1 2 1
3 10 1 2 1
17 64,1
125
2021 2 13 1 2 1
2 13 1 2 1
19 58,1
127
2025 1 13 1 2
1 13 1 2
17 59,0
98
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

Talous ja elinkeinot

Toholammin työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (20,6 %)
  Jalostus (23,9 %)
  Palvelusektori (54,1 %)
  Muut sektorit (1,4 %)

Talousalueena Toholampi kuuluu Kaustisen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 31 231 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 65. suurin. Alueellinen BKT on Manner-Suomen kolmanneksi pienin.

Toholammilla oli vuonna 2022 yhteensä 981 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 086 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 66,0 prosenttia. Toholammin työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 54,1 prosenttia, jalostuksen 23,9 prosenttia ja alkutuotannon 20,6 prosenttia.

Toholammin työpaikkaomavaraisuus on 90,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,1 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Toholammilla on 167,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Elinkeinot

Toholampi on maatalousvaltainen kunta, jonka elinkeinorakenteessa korostuvat kaiken kaikkiaan alkutuotanto ja jalostus. Merkittäviä työnantajia paikkakunnalla ovat muiden muassa kotimaisten pullotettujen lähdevesien markkinajohtaja, juomatuotevalmistaja Finn Spring Oy, Kuljetusliike Janne Tiainen Oy, meijeriosuuskunta Maitokolmio, Pramia Oy:n tytäryhtiö Pramia Plastic, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue sekä Toholammin kunta.

Toholammilla toimii lisäksi lomituspäivien määrällä mitattuna Suomen suurin maatalouslomituksen paikallisyksikkö, joka järjestää lomituspalvelut Toholammin, Alavieskan, Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Kärsämäen, Merijärven, Perhon, Pyhäjoen, Reisjärven, Sievin ja Vetelin kuntien ja Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kannuksen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjärven, Raahen, ja Ylivieskan kaupunkien alueella sekä Kokkolan kaupungista entisten Ullavan, Kälviän ja Lohtajan kuntien alueella.

Yritykset

Toholammin elinkeinorakenne keskittyy vahvasti maatalouteen. Erityisesti maidontuotanto on kunnassa vahvaa. Suurimpia Toholammin työnantajia ovat Osuuskunta Maitokolmio sekä lähdevesitalo Finn Spring. Toholammin suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Pramia Plastic sekä kuljetus- ja maanrakennusyritys M. H. Välikangas.

Kulttuuri

Toholammin Puhallinorkesteri on menestynyt hyvin SM-kilpailuissa ja tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja muun muassa Saksaan, Venäjälle sekä Latviaan ja muualle Baltiaan.

Toholammin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla viili ja lihavelli.

Tapahtumat

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Toholammilla vuonna 1995. Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Toholammilla vuonna 1997 ja seuraavan kerran vuonna 2023.

Sykäräisen kylässä on järjestetty vuodesta 2019 Sykäräisen Pakanajuhlat nimistä metallimusiikin tapahtumaa.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toholammilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

Seurakunta toimii myös Lestijärven kunnan alueella.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Toholammin helluntaiseurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toholammin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Herätysliikkeet

Toholampi kuuluu luterilaisten herätysliikkeiden perinteiseen kohtaamisalueeseen. Toholammilla vaikuttavat tasaisesti niin evankelinen herätysliike, lestadiolaisuus kuin herännäisyys. Evankelinen herätysliike saavutti Toholammin 1870-luvulla, muutamaa vuotta Kannuksen jälkeen. Liike voimistui erityisesti kirkkoherra Anton Aimosen aikana vuosina 1894–1913. Nuorisoliitto-osasto perustettiin Toholammille vuonna 1908. Paikallisia evankeliumijuhlia järjestettiin 1920–30-luvuilla Kotilassa, Kleemolassa ja Sykäräisissä. 1930-luvuilla evankelisuus virkistyi ja aktiivinen kausi Klemolassa jatkui 1940-luvun lopulle. Liikettä edustaa Toholammin evankelinen osasto.

Lestadiolainen herätysliike saavutti Toholammin vuonna 1870-luvun lopussa ja kannatus vakiintui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. "Pikkuesikoisuuden kriisi" kosketti Toholampia 1930-luvulla H. W. Pöyhtärin ja Aleksi Kivelän kautta. Nykyisin vanhoillislestadiolaisen haaran piirissä toimii vuonna 1947 perustettu Toholammin ja Lestijärven rauhanyhdistys.

Herännäisyys tuli Toholammille 1900-luvun vaihteessa ja vaikutti lähinnä Aukusti Oravalan ja Kalle Klemolan suvuissa. Liike tuli paikkakunnalle pappisjohtoisena. Joitain seuroja lukuunottamatta toimintaa ei heränneiden piirissä ollut ennen Lauri Kujanpään kirkkoherrakautta. Tästä alkoi seurakunnassa noin parikymmentä vuotta kestänyt herännäispappien aika. Herännäisyys omaksuttiin erityisesti kirkonkylällä ja kunnassa järjestettiin omia herättäjäjuhlia. Pienen ydinjoukon ympärille kerääntyi "heränneiden ystävien" joukko. Toholammin paikallisosasto toimii nykyisin Herättäjä-Yhdistyksen piirissä.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Toholammilla 1910-luvulla. Ensimmäinen urheiluseura oli vuonna 1912 perustettu Toholammin Rivakka. Toholampi kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan.

Nykyisin Toholammilla toimii neljä urheiluseuraa. Toholammin suurin urheiluseura on vuonna 1955 perustettu yleisseura Toholammin Urheilijat. Seuran naisten pesäpallojoukkue pelasi kolmen kauden ajan Mestaruussarjassa 1970-luvun lopulla. Muita urheiluseuroja ovat Toholammin Urheiluautoilijat, Toholammin Naisvoimistelijat sekä Toholammin Metsästysseura.

Tunnettuja asukkaita

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Toholampi Oikeusministeriö. Viitattu 27.7.2025.
  6. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 303. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  7. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Viitattu 5.9.2026.
  8. ↑ Vaakuna Toholammen kunta. Viitattu 6.9.2026.
  9. ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 254. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
  10. 1 2 3 4 5 6 7 8 Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Kuopio: Kimy-kustannus, 1980. ISBN 951-840-003-2
  11. ↑ Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan historia 2. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977. ISBN 951-99109-9-9
  12. 1 2 3 4 Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 204. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  13. 1 2 Toholampi Järvi-meriwiki. Viitattu 27.7.2025.
  14. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain 2011-2022 Tilastokeskus. Viitattu 19.2.2024.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  16. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  17. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Toholammin uusi kunnanjohtaja on Juho Niemelä Ylivieskasta Yle. 26.5.2025. Viitattu 17.8.2025.
  19. ↑ Kunnanvaltuusto Toholammin kunta. Viitattu 17.8.2025.
  20. ↑ Kunnanhallitus Toholammin kunta. Viitattu 17.8.2025.
  21. ↑ Lautakunnat Toholammin kunta. Viitattu 17.8.2025.
  22. 1 2 Puolueiden kannatus vaalivuosittaisella kuntajaolla kuntavaaleissa, 1976-2025 Tilastokeskus. Viitattu 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  23. 1 2 3 Kuntien avainluvut 1987-2023 Tilastokeskus . Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  24. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Toholampi - Taloustiedot, yritykset ja työnantajat Finder. Viitattu 2.10.2024.
  26. ↑ Lomituspalvelut | Toholampi www.toholampi.fi. Viitattu 2.10.2024.
  27. ↑ Suomen suurin maatalouslomituksen paikallisyksikkö on aloittanut toimintansa 1.1.2023 | Toholampi www.toholampi.fi. Viitattu 2.10.2024.
  28. ↑ Kuvaus kunnasta Perho Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  29. ↑ Holopainen, Heini: Keski-Pohjanmaalla yhteisöveroa maksaneiden kärki löytyy Kokkolasta Yle. 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  31. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  32. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  33. ↑ Hankivaara, Jarmo: Evankeliumijuhlien 2023 järjestelyt Toholammilla jo hyvässä vauhdissa Maaseudun Tulevaisuus. 4.8.2022. Viitattu 6.11.2022.
  34. ↑ Facebook www.facebook.com. Viitattu 19.10.2024.
  35. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  36. ↑ Toholammin Helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 31.10.2011.
  37. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  39. 1 2 3 Ekman-Salokangas, Ulla: Suur-Lohtajan historia III, s. 553–556, 556–563, 563–567. Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 2004. ISBN 952-91-6973-6
  40. ↑ Toholammin evankelinen osasto Toholammin evankelinen osasto. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 31.10.2011.
  41. ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 21.10.2024.
  42. ↑ Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 31.10.2011.
  43. ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 9.9.2026.
  44. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  45. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  46. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.
  47. ↑ Toholammin Urheilijat Toholammin Urheilijat. Viitattu 2.10.2024.
  48. ↑ Albert Gebhard (Lähde: Keskipohjalaisia elämänkertoja, Keskipohjanmaa-säätiö) kase.fi. Viitattu 13.1.2026.
  49. ↑ Hirvikoski, Hannu kirjasampo.fi. Viitattu 13.1.2026.
  50. ↑ Laulaja Katariina Hänninen Toholampi (archive.is). Viitattu 13.1.2026.
  51. ↑ Antero Sorasto: Henkilögalleria: Unto Jutila Julk. aiemmin teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja, 1995. 2007. Kokkola: KirjastoVirma. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 26. syyskuuta 2007.
  52. ↑ Pekka Jylhän CV Pekka Jylhän kotisivut. Viitattu 13.1.2026.
  53. ↑ Pohjalaiset ponnistavat Euroviisuihin 4.12.2009. Yle.fi. Arkistoitu 8.12.2009. Viitattu 2.1.2010.
  54. ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, s. 290. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-629-1
  55. ↑ Heikki Kotila biografiasampo.fi. Viitattu 13.1.2026.
  56. ↑ Matti Kotila Eduskunta. Viitattu 4.2.2023.
  57. ↑ Matti Lepistö Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.1.2026.
  58. ↑ Aaro Lintilä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  59. ↑ Mika Lintilä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  60. ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 623. (Viitattu 13.1.2026)
  61. ↑ Jussi Ylikorpi eduskunta.fi. Viitattu 13.1.2026.

Aiheesta muualla