Halsua

Halsua
Halso

vaakuna

sijainti

Halsuan kirkko
Halsuan kirkko
Sijainti 63°27′50″N, 024°10′00″E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 074
Hallinnollinen keskus Halsuan kirkonkylä
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 428,33 km²
232:nneksi suurin 2025 
– maa 412,99 km²
– sisävesi 15,34 km²
Väkiluku 975
293:nneksi suurin 31.12.2025 
– väestötiheys 2,36 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 49,3 %
– yli 64-v. 37,0 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 95,5 %
– muut 4,5 %
Kunnallisvero 10,5 %
18:nneksi suurin 2026 
Kunnanjohtaja Jari Penttilä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2025–2029
 • Kesk.
 • KD
12
3
halsua.fi

Halsua (ruots. Halso) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 975 ihmistä, ja sen pinta-ala on 428,33 km2, josta 15,34 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 2,36 asukasta/km2.

Halsuan naapurikunnat ovat Kaustinen, Kokkola, Lestijärvi, Perho ja Veteli ja se on myös ainoa Keski-Pohjanmaan maakunnan kunta, jolla on yhteistä maarajaa vain oman maakuntansa kuntien kanssa. Entisiä naapurikuntia ovat Kokkolaan vuonna 2009 liitetyt Kälviä ja Ullava.

Halsuan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla liikutusperunat, jotka syödään lusikalla viilin kera.

Nimi

Halsuan nimi on alkujaan vesistölähtöinen. Etymologisesti nimen uskotaan kehittyneen joko ruotsin sanoista hals (kaula tai kapeikko) ja å (joki), mitkä viittaavat alueen jokisuun maantieteelliseen muotoon, tai vanhasta suomalaisesta eräsanasta halssi, joka tarkoittaa tervahautaa. Historiallisissa asiakirjoissa paikkakunta mainitaan ensimmäisen kerran omana kylänään vuonna 1571 nimellä Halsula, ja vanhoissa ruotsinkielisissä asiakirjoissa siitä käytettiin pitkään asua Halso.

Historia

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Halsuan seudulta on löydetty muutamia esihistoriallisia esineitä. Seutu oli pitkään eräalueena, jossa kävivät pääasiassa satakuntalaiset ja hämäläiset erämiehet. Keskiajalla seudulle saapui Pohjanmaan rannikolle asettunutta ruotsinkielistä väestöä. Halsuan erämaaluonteesta kertovat muun muassa paikannimet Karhulahti, Saukonsaari, Peuraniemi ja Joutsensaari.

Vakinaisesti Halsuan seutu asutettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla. Vuoden 1571 kymmenysluettelossa on maininta Halsuan kylästä, jolloin seudulla oli kolme taloa. Asutus lisääntyi merkitsevästi kuitenkin vasta 1700-luvulla. Savolaisasutuksesta huolimatta Halsuan murre on ytimeltään länsisuomalaista.

Halsuan kotiseutumuseossa esitellään paikallishistoriaa.

Väkiluvun hidas kasvu johtui ennen kaikkea seudun maaperän karuudesta. Kytömaiden saveaminen opittiin vasta 1800-luvun puolivälissä, jolloin alkoi kytöviljelyn kukoistuskausi. Myös karjanhoito kohosi vähitellen korkealle tasolle.

Itsenäistyminen ja kehittyminen kuntana (1826–)

Halsuan seutu kuului pitkään Kokkolan kirkkopitäjään. Vuonna 1826 perustettiin Halsuan rukoushuonekunta, joka muuttui kappeliseurakunnaksi vuonna 1856. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1906 Vetelistä, johon se oli kuulunut vuodesta 1860 lähtien. Seurakunnan puukirkon rakensivat kaustislaiset Heikki ja Jaakko Kuorikoski vuonna 1826. Kappeliseurakunnan aikana Halsuan elämää värittivät riitelevät kirkonmiehet, joiden maine kiiri kauaksi.

Vuosina 1960–1975 Halsuan asukasluku väheni 2 300:sta 1 536:een. Kunnan asukasmäärä nousi vuonna 1977 hivenen, kun Kanalan kylä liitettiin Halsuaan Lestijärvestä. Tämän jälkeen poismuutto hidastui ja vuonna 1985 asukkaita oli 1 670. Vuonna 2011 kunnan asukasmäärä oli 1 290.

Nykyisin Halsua tunnetaan paremmin ravimiesten, pesäpalloilijoiden ja kanteleensoittajien kuntana.

Maantiede

Halsua on Suomenselän tuntumassa sijaitseva erämaakunta, jonka maisemia hallitsevat suot. Suot peittävät yli 60 prosenttia kunnan pinta-alasta.

Kunnan kallioperä on pääasiassa granodioriittia, länsirajan tuntumassa on myös gneissiä. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää erityisesti jokilaaksojen välisiä kumpareita. Kunnan ainoa harju on kaakosta lounaaseen suuntautuva harjujakso, joka on Halsuanjärven itärannalla näkyy Pappilanharjuna. Harjun liepeillä on hiekan ja saven sekaisia hietamaita, joilla leviävät kunnan parhaat viljelymaat. Halsuan maisemat ovat loivapiirteisiä. Maasto viettää vähitellen reuna-alueilta kohti Halsuanjärveä, joka on 119 metrin korkeudella merenpinnasta. Kunnassa on useita yli 130 metrin korkeuteen kohoavia kohoumia, korkein huippu on Länttäpatinmäki, Halsuanjoen pohjoispuolella.

Halsuan metsistä lähes puolet on puolukkatyypin kangasta. Kaksi kolmasosaa metsistä on mäntyvaltaista. Laajat suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoihin, joita luonnehtivat aukeat nevat rimpineen. Nevoihin liittyy rämealueita, jotka usein jatkuvat soistuvina kankaina.

Kunnan länsirajan läheisyydessä oleva ehytrantainen ja vähäsaarinen Halsuanjärvi on Keski-Pohjanmaan suurimpia järviä. Halsuanjärveen laskevista joista huomattavimmat ovat Penninginjoki, Pajuoja ja Venetjoki, jonka säännöstelyaltaana on suurista kaloistaan tunnettu Venetjoen tekojärvi Halsuan ja Kokkolan rajamailla. Halsuanjärvi laskee Halsuanjokea pitkin Perhonjokeen.

Aluerakenne

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Halsualla oli 1 171 asukasta, joista 484 asui taajamassa, 684 haja-asutusalueilla ja 3:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Halsuan taajama-aste on 41,4 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Halsuan kirkonkylä.

Kylät

  • Hietalahti
  • Kalliokoski
  • Kanala
  • Kannisto
  • Karhukorpi
  • Kirkonkylä
  • Lepistö
  • Liedes
  • Majasaari
  • Marjusaari
  • Meriläinen
  • Niemi
  • Tofferi
  • Ylikylä

Halsuan Ylikylä on valittu vuoden keskipohjalaiseksi kyläksi vuonna 2007.

Väestö

030060090012001500180031.12.197231.12.198831.12.200431.12.2020VäestöHalsuan väestö vuodesta 1972 Tausta-aineisto
Lähteet:

Halsuan asukasluku on yhteensä 975 asukasta. Halsuan asukasluku pysyi 2000-luvun alkuun noin 1 600 asukkaan tuntumassa, minkä jälkeen asukasluku on kääntynyt tasaiseen laskuun. Halsualla ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Halsuan väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.

Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Halsuan asukasluku jatkaa laskuaan. Väestöennusteen mukaan Halsuan väkiluku olisi vuonna 2030 noin 868 asukasta, vuonna 2035 noin 796 asukasta, vuonna 2040 noin 746 asukasta ja vuonna 2045 noin 712 asukasta.

Hallinto ja politiikka

Halsuan kunnanvirasto.

Halsuan kunnanjohtaja vuodesta 2013 on Jari Penttilä. Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista kaksitoista on Keskustan hallussa kaudella 2025–2029.

Valtuutettujen paikkajako

VaalivuosiKesk.KDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
2012 12 1 4
12 1 4
17 69,5
116
2017 11 2 2
11 2 2
15 65,2
105
2021 8 3 1 3
8 3 1 3
15 60,2
105
2025 12 3
12 3
15 58,0
87
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Kunnanjohtajat

Halsuan kunnanjohtajan virka on perustettu vuonna 1974.

Ystävyyskunta

Talous ja elinkeinot

Halsuan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (27,0 %)
  Jalostus (24,0 %)
  Palvelusektori (47,8 %)
  Muut sektorit (1,2 %)

Talousalueena Halsua kuuluu Kaustisen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 31 231 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 65. suurin. Alueellinen BKT on Manner-Suomen kolmanneksi pienin.

Halsualla oli vuonna 2022 yhteensä 337 työpaikkaa ja kunnassa asui 386 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 65,8 prosenttia. Halsuan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 47,8 prosenttia, jalostuksen 24,0 prosenttia ja alkutuotannon 27,0 prosenttia.

Halsuan työpaikkaomavaraisuus on 87,3 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,7 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 9,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Halsualla on 172,5 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Yritykset

Halsuan suurimpia toimialoja ovat palveluyrittäjyys, teollisuus ja maatalous. Halsuan suurimpia yrityksiä ovat betonielementteien valmistaja Hietalahti ja Pojat, turkisalan yhtiö Meri Turkis sekä metäsasioihin erikoistunut Metsän Tähden Tiimi Hietalahti ja Pojat oli vuonna 2021 myös Halsuan suurin yhteisöveron maksaja.

32,2 prosenttia Halsuan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta, mikä teki kunnasta manner-Suomen kolmanneksi alkutuotantovaltaisimman Lestijärven ja Savukosken jälkeen. Vuonna 2014 Halsualle suunniteltiin yli sadan voimalan tuulipuistoa.

Vuonna 2020 Halsuan kunnallisveroprosentti on 23,50, joka on Suomen kaikkien aikojen korkein.

Halsuan Honkakankaalle rakennetaan 16 voimalan tuulipuisto, jonka arvellaan valmistuvan 2027.

Liikenne ja infrastruktuuri

Valtatie 13 Kokkolasta Jyväskylään ohittaa Halsuan kunnan lounaisrajan muutaman kilometrin päästä, ja kirkonkylästä on valtatielle matkaa vajaat 14 kilometriä. Kunnan sisäinen tieverkko on melko harva. Kirkonkylästä lähtevät seututiet Kaustiselle ja Lestijärvelle. Lähin rautatieasema on Seinäjoki–Oulu-radalla Kannuksessa, mutta useimmin käytetty Kokkolassa.

Etäisyyksiä Halsualta

Kulttuuri

Halsuan perennapuisto sijaitsee Halsuan keskustassa, kunnantalon läheisyydessä. Noin hehtaarin kokoisessa puistossa on esillä yli 700 perennaa. Perennapuiston toteutti Perennaario-hankevuosina 1997–2000.

Uskonto

Halsualla toimii evankelis-luterilainen Halsuan seurakunta.

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva, Vetelistä käsin toimiva Vetelin-Halsuan helluntaiseurakunta, jonka leirikeskus on Halsualla. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Halsuan alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.

Herätysliikkeet

Halsua kuuluu luterilaisten herätysliikkeiden perinteiseen kohtaamisalueeseen. Herätysliikkeistä hallitsevassa asemassa on ollut evankelinen herätysliike, joka saavutti kunnan jo 1800-luvulla. Halsualaissaarnaaja Aaprami Tuominiemi oli varsinainen evankelisen liikkeen alullepanija Perhonjokilaaksosssa, pitäen puhetilaisuuksia muun muassa Meriläisessä. Evankeliumiyhdistyksen matkasaarnaajat vierailivat säännöllisesti Halsualla. 1900-luvun alussa Halsualla vierailivat aktiivisesti myös Viipurin evankeliumiyhdistyksen puhujat. Vuonna 1917 kirkkoherraksi valittu Antti Kivelä tunnustautui evankeliseksi ja samana vuonna perustettiin nuorisoliitto-osasto.

1930-luvulle mennessä evankelisten voimakkain kylä oli Kanala, jonka evankelista yhteisöä vahvisti yhteys muihin Vetelinjokilaakson evankelisiiin. Kanalassa oli evankelista herätystä vuoden 1930 alussa ja kylässä perustettin nuorisoliiton osasto vuonna 1932. Sotien jälkeen 1940-luvun lopulla Kanalassa oli uusi herätyskausi. 1950-luvulla Kanalan evankelisuus vakiintui ja vähitellen hiljeni.

Lestadiolainen herätysliike saavutti kunnan 1900-luvulla. Nykyisin vanhoillislestadiolaisen haaran piirissä vaikuttaa vuonna 1947 perustettu Halsuan ja sen ympäristön rauhanyhdistys, joka järjestää seuroja seurakunnan tiloissa. Muista herätysliikkeistä herännäisyys saavutti Halsuan jo 1850-luvulla vaikuttaen lähinnä Ylikylässä.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Halsualla 1900-luvulla. Ensimmäiset urheiluseurat olivat Halsuan Toivo (1909), Halsuan Nuorisoseuran voimisteluosasto sekä Halsuan voimistelu- ja urheiluseura. Halsua kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Kokkolan piirikuntaan. Halsuan Toivo on nykyisin kunnan ainut urheiluseura.

Tunnettuja halsualaisia

Halsuan urheilukenttä.

Katso myös

Lähteet

  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025, Halsua Oikeusministeriö. Viitattu 12.11.2021.
  6. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 162. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  7. ↑ Suomalainen paikannimikirja (Kuvaton PDF-julkaisu) Kotimaisten kielten keskus. 2019. Arkistoitu 7.12.2024. Viitattu 5.9.2026.
  8. ↑ Halso SLS Bebyggelsenamn. Viitattu 4.9.2026. (ruotsiksi)
  9. ↑ Halsua historian saatossa Halsuan kunta. Viitattu 6.9.2026.
  10. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Heikki Susiluoma: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 48. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  11. ↑ Retkikartta.fi - Metsähallitus www.retkikartta.fi. Viitattu 12.9.2016.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  14. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 Tilastokeskus. 17.8.2025.
  15. ↑ Väestöennuste 2024: Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain, 2024-2045 Tilastokeskus. 17.8.2025.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Kunnansihteeristä kunnanjohtaja Keskipohjanmaa. Arkistoitu 11.2.2018. Viitattu 10.2.2018.
  17. ↑ Halsuan uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Anna Nieminen – hän on virassa vasta historian kolmas Yle. 12.6.2026. Viitattu 30.8.2026.
  18. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat Virossa 15.9.2008. Suomen Tallinnan suurlähetystö. Viitattu 30.12.2012.
  19. 1 2 3 Kuntien avainluvut 1987-2023 Tilastokeskus . Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2024.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Kuvaus kunnasta Halsua Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  22. ↑ Holopainen, Heini: Keski-Pohjanmaalla yhteisöveroa maksaneiden kärki löytyy Kokkolasta Yle. 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  23. ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
  24. ↑ http://yle.fi/uutiset/halsualle_suunnitellaan_yli_sadan_voimalan_tuulipuistoa/7388937
  25. ↑ Keski-Pohjanmaan pikkukunta nosti kunnallisveronsa kaikkien aikojen korkeimmaksi Suomessa – ja jää tuskin ainoaksi: ”Muualla se pommi on vasta tulossa” www.iltalehti.fi. Viitattu 15.1.2020.
  26. ↑ Tammela, Linda: Suomeen nousee kaksi uutta tuulivoimapuistoa Yle. 1.4.2025. Viitattu 1.4.2025.
  27. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 230. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  28. ↑ Leppänen, Paula-Kaisa: Suomen 100: Puistot ja puutarhat, s. 127. Karttakeskus, 2013. ISBN 978-952-266-090-9
  29. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ Veteli-Halsuan Helluntaiseurakunta Veteli-Halsuan Helluntaiseurakunta. Viitattu 26.10.2011.[vanhentunut linkki]
  31. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  33. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 354. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  34. 1 2 3 Junnila, Heikki: Perhonjokilaakson historia, s. 383-387. Perhonjokilaakson kunnat, 1987. ISBN 951-99857-0-0
  35. ↑ Ekman-Salokangas, Ulla: Suur-Lohtajan historia III, s. 553–556, 556–563, 563–567. Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 2004. ISBN 952-91-6973-6
  36. ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 21.10.2024.
  37. ↑ Järjestävät rauhanyhdistykset Kauhavan suviseurat 2023 . Arkistoitu 5.11.2023. Viitattu 5.11.2023.
  38. ↑ Halila, Aimo: Suomen miesvoimistelu- ja urheiluseurat vuoteen 1915. Suomen historiallinen seura, 1959. Teoksen verkkoversio Viitattu 31.8.2026.
  39. ↑ Halme, Juho: Suomen urheiluseurat: luettelo Suomessa toimivista voimistelu- ja urheiluseuroista. Urheilijain Kustannus, 1917. Teoksen verkkoversio.
  40. ↑ Seuratietokanta Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.9.2026.
  41. ↑ Halsuan kunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  42. ↑ Koivukangas, Olavi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

Aiheesta muualla