Revonlahti

Tämä artikkeli kertoo Suomen entisestä kunnasta. Entisen kunnan kuntakeskuksesta, nykyisestä Siikajoen taajamasta on oma artikkeli.
Revonlahti
Revolax
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Siikajoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°43′05″N, 024°57′50″E
Lääni Oulun lääni
Maakunta Pohjois-Pohjanmaa
Kuntanumero 693
Hallinnollinen keskus Revonlahti
Perustettu 1930
Liitetty 1973
– liitoskunnat Paavola
Revonlahti
– syntynyt kunta Ruukki
Pinta-ala  km²  
(1.1.1972)
– maa 214,0 km²
Väkiluku 956  
(31.12.1972)
– väestötiheys 4,53 as./km²
Revolax Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Revonlahti (ruots. Revolax) on entinen Suomen kunta. Revonlahden naapurikunnat olivat Pattijoki, Siikajoki, Lumijoki, Paavola ja Liminka.

Revonlahden kunnanrajat vuoden 1960 Suomen tilastokartassa

Historia

Revonlahden kunta erotettiin Siikajoen kunnasta vuonna 1930 ja yhdistettiin 1973 Paavolan kunnan kanssa Ruukin kunnaksi. Vuonna 2007 Ruukin ja Siikajoen yhdistyessä siitä tuli jälleen osa Siikajoen kuntaa. Revonlahden kirkko on vuodelta 1775. Suomen sodassa 27. huhtikuuta 1808 käydyn Revonlahden taistelun kunniaksi on pystytetty L. Kallisen veistämä muistomerkki vuonna 1935.

Aluerakenne

Kylät

  • Alapää
  • Keskikylä
  • Lahtiranta
  • Relletti
  • Ylipää

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Revonlahdella ei ollut taajamia, mutta Paavolan Ruukin taajama ulottui kolmen asukkaan verran Revonlahden puolelle. Nykyisin Revonlahden kirkonkylä määritellään kuitenkin taajamaksi.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Revonlahden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Revonlahden väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
 1 216
1890
  
 1 320
1900
  
 1 443
1910
  
 1 221
1920
  
 1 245
1930
  
 1 104
1940
  
 1 101
1950
  
 1 391
1960
  
 1 333
1970
  
 988
Lähde: Tilastokeskus.

Uskonto

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Revonlahti kuuluu lestadiolaisuuden vahvaan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Lestadiolainen herätysliike saavutti Revonlahden vuonna 1879 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 140 jäsentä, mikä oli noin 10 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Revonlahdella toimii erityisesti vanhoillislestadiolainen haara, jonka piirissä toimii Revonlahden rauhanyhdistys.

Lähteet

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 36) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 36–37) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. 1 2 Revonlahden kirkko KirjastoVirma. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 21.1.2014.
  4. ↑ Vapauden liekki (Revonlahti) KirjastoVirma. Arkistoitu 11.10.2016. Viitattu 21.1.2014.
  5. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 10.4.2013.
  6. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  7. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 156. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  8. ↑ Rauhanyhdistysten osoitteet Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 21.10.2024.
  9. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla