Hannu Leminen

Hannu Leminen
Henkilötiedot
Koko nimi Hanno Päiviö Leminen
Syntynyt5. tammikuuta 1910
Helsinki
Kuollut6. kesäkuuta 1997 (87 vuotta)
Turku
Ammatti lavastaja, ohjaaja, Yleisradion johtaja
Puoliso Helena Kara
Ohjaaja
Taiteilijanimet H. Lemi, Lemi
Palkinnot

Parhaan ohjauksen Jussi 1944
Parhaan lavastuksen Jussi 1946 ja 1954
Erikois-Jussi 1953

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Hanno (Hannu) Päiviö Leminen (5. tammikuuta 1910 Helsinki – 6. kesäkuuta 1997 Turku) oli suomalainen elokuvaohjaaja ja -lavastaja ja Yleisradion johtaja.

Ura

Leminen toimi studiopäällikkönä ja päälavastajana Suomi-Filmissä 1937–1940, Suomen Filmiteollisuudessa studiopäällikkönä ja ohjaajana 1940–1947, Adams Filmin tuotantopäällikkönä 1947–1952, Olympia-Filmin tuotantojohtajana 1952–1953, Suomi-Filmin tuotantopäällikkönä ja ohjaajana 1953–1957, Mainos-TV:n ohjelmapäällikkönä 1957–1963 sekä Fennada-Filmin kaupallisena johtajana 1963–1964.

Elokuvauransa jälkeen Leminen työskenteli Yleisradiossa TV1-kanavan teatteri- ja ajanvieteosaston päällikkönä 1964–1965 sekä TV2:n johtajana vuosina 1965–1974.

Leminen oli vuodesta 1940 naimisissa näyttelijä Helena Karan kanssa, jolla oli rooli lähes jokaisessa Lemisen elokuvassa.

Leminen ohjasi 29 elokuvaa, joista tunnetuimpia ovat Valkoiset ruusut, Rosvo Roope, Kesäillan valssi, Vieras mies sekä Helsingin olympiakisat dokumentoineet Maailmat kohtaavat ja Kultaa ja kunniaa. Hän voitti neljä kertaa Jussi-palkinnon, kaksi kertaa lavastuksesta (En ole kreivitär ja Morsiusseppele) ja kaksi kertaa ohjauksesta (Valkoiset ruusut ja Maailmat kohtaavat).

Filmografia

Pitkät elokuvat

Lyhyet dokumentit

Lähteet

  1. 1 2 Karjalainen, Jussi: Muistot: Hannu Leminen Helsingin Sanomat. 6.6.1997. Viitattu 6.2.2019.
  2. 1 2 Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
  3. ↑ Karjalainen, Jussi: Muistot: Helena Kara Helsingin Sanomat. 26.2.2002. Viitattu 1.1.2016.
  4. 1 2 Terttula, Eugen: ”Jussi-patsaan saajat 1944–50”, Mitä Missä Milloin 1952, s. 332. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla