| HMS B.9 | |
|---|---|
HMS B.9 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers, Sons & Maxim, Barrow-in-Furness |
| Laskettu vesille | 24. tammikuuta 1906 |
| Palveluskäyttöön | 28. huhtikuuta 1906 |
| Loppuvaihe | myyty romutettavaksi 31. lokakuuta 1919 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 287 t (pinnalla) 316 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 41 m |
| Leveys | 4,11 m |
| Nopeus | pinnalla: 12 solmua (22 km/h) sukelluksissa: 7 solmua (13 km/h) |
| Miehistöä | 2 upseeria ja 13 miehistönjäsentä |
| Aseistus | |
| Aseistus | 2 x 18" torpedoputkea, joihin 4 torpedoa |
HMS B.9 oli Britannian kuninkaallisen laivaston B-luokan sukellusvene.
Alus tilattiin vuosien 1904-1905 laivasto-ohjelmassa Vickers Sons & Maximilta Barrow-in-Furnessista. Alus laskettiin vesille 24. tammikuuta 1906 ja valmistui 28. huhtikuuta.
Kesällä 1912 B.9 siirrettiin Maltalle sisaralustensa HMS B.10:n ja HMS B.11:n kanssa. Italian liityttyä ympärysvaltoihin piti Ranskan ja Britannian lähettää aluksia Italian tueksi Adrianmerelle sijoitettua Itävalta-Unkarin laivastoa vastaan. Britannia päätti lähettää osastoon Välimerellä olevat B-luokan sukellusveneet HMS B.7, HMS B.8 ja B.9, jotka saapuivat Venetsiaan 11. lokakuuta 1915. Osasto viipyi Venetsiassa lokakuuhun 1916, jolloin H-luokan sukellusveneet saapuivat alueelle.
Alus lähti sisaralustensa mukana 30. lokakuuta kohti Maltaa, jossa ne poistettiin palveluksesta odottamaan päätöstä kohtalostaan. Vuonna 1917 alukset muutettiin partioveneiksi aseistamalla ne 12 naulan tykillä ja rakentamalla ohjauskansi. Muutostöiden jälkeen ne palasivat valvomaan Otrantonsalmen sulkua.
Alus myytiin 31. lokakuuta 1919 romutettavaksi.