Helsingin seudun liikenne

Hakusana ”HSL” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Helsingin seudun liikenne
Tunnuslause Kaikki on mahdollista
Yritysmuoto kuntayhtymä
Perustettu 1. tammikuuta 2010
Toimitusjohtaja Vesa Silfver (2024–)
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Helsingin seutu
Toimiala joukkoliikenne
Henkilöstö 426 (31.12.2025)
www.hsl.fi

Helsingin seudun liikenne, lyhenne HSL, (ruots. Helsingforsregionens trafik, HRT) on Helsingin seudun joukkoliikennejärjestelmästä vastaava kuntayhtymä, jonka jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo, Siuntio ja Tuusula. HSL:n järjestelmään kuuluvat Helsingin seudun linja-autot, metrot, raitiovaunut, lähijunat, kaupunkipyörät sekä Suomenlinnan lautta ja Kruunuvuorenrannan lautta.

HSL suunnittelee toimialueensa liikenteen reitteineen, aikatauluineen ja hinnastoineen sekä kilpailuttaa liikennöitsijät. Lisäksi HSL vastaa alueen markkinoinnista, tiedotuksesta, lippujärjestelmästä ja lippujen tarkastamisesta. Kaikki HSL:n liikennevälineet linja-autoja lukuun ottamatta käyttävät avorahastusta, eli metro- ja rautatieasemilla, runkolinjabusseissa ja raitiovaunupysäkeillä ei ole puomeja.

Vuonna 2025 HSL-alueella liikennöitiin 268 eri linja-autolinjaa, 11 raitiolinjaa, 8 lähijunalinjaa, kahta lauttalinjaa, kahta metrolinjaa ja yhtä pikaraitiolinjaa. Vuosittaiset liikennöintikustannukset ovat noin 625 miljoonaa euroa. Lipputuloja HSL on saanut vuosina 2023–2025 noin 370–390 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosittaisia toimintatuottoja yhteensä noin 872–925 miljoonaa euroa. Päivittäisessä liikennöinnissä HSL käyttää kolmansia osapuolia: raitioliikenteestä vastaa Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne, metroliikenteestä HKL-Metroliikenne, lähijunaliikenteestä VR, ja linja-autojen liikennöinnistä vastaavat useat eri yritykset.

Historia

2000–2009

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä perustettiin yhtymäkokouksessa 17. kesäkuuta 2009. Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka. Ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2009 Suvi Rihtniemi.

2010–2019

HSL aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2010. Samalla sen vastuulle siirtyivät YTV:n liikennetoiminnot sekä HKL:n suunnittelu-, tilaaja- ja kilpailutustoiminnot.

Vuonna 2018 Tuusulan ja Siuntion kunnat liittyivät HSL-alueeseen.

Kesäkuusta 2017 lähtien kaikissa HSL:n lähijunissa on sallittu polkupyörän kuljettaminen vuoden kestävän kokeilun ajan. Vuonna 2018 kokeilu muutettiin pysyväksi käytännöksi.

Huhtikuussa 2019 otettiin käyttöön uusi lippujärjestelmä, jonka vyöhykkeet ovat A, B, C ja D.

Liikenne

HSL valvoo kaiken joukkoliikenteen liikennöintiä Suur-Helsingin kuntien alueella. Yhtymällä ei ole omaa kalustoa, joten sen järjestelmää liikennöivät enimmäkseen kolmannet osapuolet.

Liikennemuotojen jakautuminen ja matkustajat vuonna 2025:

Kulkuväline Linjojen määrä Lähdöt päivässä Matkustajat arkipäivisin
Linja-autot 268 20 270 564 000
Metro 2 610 238 000
Lähijunat 8 690 201 000
Raitiolinjat 11 2 250 152 000
Pikaraitiolinjat 1 350 45 000
Lautat 2 105 6 600

Vuonna 2025 HSL-alueella ajettiin noin 24 275 lähtöä päivässä, ja liikennöintikustannukset olivat yhteensä 625,6 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 66 prosenttia kuntayhtymän menoista.

Metro

HKL-Metroliikenteen liikennöimä M300-sarjan metrojuna Rastilan metroasemalla

Helsingin metroa liikennöi HKL-Metroliikenne. Metroliikenne alkoi vuonna 1982. Verkosto kattaa kolmekymmentä asemaa kahdella linjalla, M1 ja M2. Metro yhdistää Helsingin keskustan itäiseen kantakaupunkiin, Etelä-Espooseen ja Itä-Helsingin lähiöihin. Metron merkkiväri HSL:n verkostossa on oranssi.

Länsimetron ensimmäisen rakennusvaiheen 8 asemaa Lauttasaaresta Espoon Matinkylään avattiin liikenteelle 18. marraskuuta 2017. Toisessa vaiheessa metro jatkaa viiden aseman verran Espoon Kivenlahteen. Toinen vaihe avattiin 3. joulukuuta 2022. Metroa on lisäksi kaavailtu jatkettavaksi Östersundomiin, vaikkakin sittemmin yhteyttä on suunniteltu Östersundomin pikaraitiotienä.

Lähijunat

Pääkaupunkiseudun Junakaluston Sm5 FLIRT-junia päärautatieasemalla.

Helsingin seudun lähijunaliikennettä liikennöi VR. Järjestelmän kolmellatoista linjalla palvellaan 70 asemaa, joista 50 sijaitsee HSL-alueella.

Helsingin seudun lähijunaliikenteen linjat

Raitiovaunut

Artic-raitiovaunu Länsiterminaalin pysäkillä Jätkäsaaressa.

Helsingin raitioliikennettä liikennöi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva raitioverkosto kuuluu HSL:n järjestelmään. Helsingin raitioliikenne alkoi vuonna 1891.

2010-luvun loppuvaiheen lippu- ja informaatiouudistuksen yhteydessä raitiovaunuihin tuli muiden liikennevälineiden ohella pysäkkikuulutukset.

Raitiolinjat

Uusin vakituinen raitiolinja HSL-alueella on linja 13 Kalasatamasta Pasilaan, jonka liikenne aloitettiin elokuussa 2024.

Pääartikkeli: Helsingin raitiolinjat
Linja Reitti Matka-aika Pysäkkejä Huomioita
1 Eira – Käpylä 33 min 27 Vain arkisin
1T Länsiterminaali – Käpylä 33 min 28 Vain viikonloppuisin
2 Olympiaterminaali – Messukeskus 21 min 18
3 Olympiaterminaali – Kuusitie 40 min 31
4 Katajanokka – Munkkiniemi 32 min 29
5 Katajanokan terminaali – Jätkäsaari (Tahitinkatu) 21 min 17 Vain arkisin
5T Katajanokan terminaali – Länsiterminaali 22 min 18 Vain viikonloppuisin
6 Eiranranta – Arabia 29 min 24
7 Länsiterminaali – Meilahden sairaala 38 min 31
8 Ruusulankatu – Arabia 15 min 15 Ruusulankatu-päätepysäkki on poikkeusjärjestely; tavallisesti linja jatkaa Jätkäsaareen.
9 Länsiterminaali – Ilmala 44 min 28
9N Jätkäsaari – Ilmala 34 min 25 Vain viikonloppuöisin
10 Ullanlinna – Pikku Huopalahti 22 min 19
11 Länsi-Pasila – Kruunuvuorenranta 28 min 16
12 Rautatientori – Yliskylä 21 min 13
13 Nihti – Länsi-Pasila 18 min 13
15 Keilaniemi – Itäkeskus (Raide-Jokeri) 57 min 32

Bussit

Busseja Rautatientorilla
Runkolinjat tunnistaa oranssista väristä, ja useilla linjoilla käytetään myös nivelkalustoa.

HSL:n verkostoon kuuluu kolme erityyppistä bussipalvelua. Yleisin näistä on sininen peruslinja, joita liikennöidään kaikkialla HSL-alueella. Vähemmän liikennöidyillä alueilla verkostoa täydentävät lähibusseiksi kutsutut palvelulinjat, joiden kalusto on tavallisia linja-autoja pienempää. Peruslinjoista poiketen lähibussit antavat matkustajan nousta tai jäädä pois missä tahansa kohtaa reittiä riippumatta pysäkkien sijainneista.

Näiden lisäksi HSL:n verkostossa on oransseja runkobussilinjoja, jotka kulkevat tihein vuorovälein ja laajoin liikennöintiajoin. Runkobussilinjoilla on käytössä avorahastus, joten lippua ei tarvitse näyttää kuljettajalle ja bussiin voi nousta etuovien lisäksi myös keskiovista.

Matkustajamääriltään suosituin runkolinja ja samalla koko HSL-alueen suosituin bussilinja on runkolinja 560, joka on myös vanhin edelleen liikennöivistä runkolinjoista. Useiden runkolinjojen muuttamisesta pikaraitioteiksi on keskusteltu HSL:n hallituksessa; ensimmäisenä korvattiin linja 550, josta vuonna 2023 tuli pikaraitiolinja 15.

Liikennöitsijät

Linja-autojen liikennöinti on jaettu lukuisten liikennöitsijöiden kesken. Liikennesopimuksia on ollut syksyllä 2025 näillä yrityksillä:

Entisiä liikennöitsijöitä Helsingin seudun paikallisliikenteessä ovat olleet:

Lautat

Suomenlinnan lauttaa liikennöi Suomenlinnan Liikenne Oy. Suomenlinnan lautta kuuluu HSL:n järjestelmään.

Suomenlinnan Liikenne Oy aloitti toukokuussa 2023 lauttaliikenteen Laajasalon Kruunuvuorenrannan ja Kruununhaan Meritullintorin välillä. Kruunuvuorenrannan lautalla voi matkustaa AB-vyöhykkeen sisältävällä HSL:n lipulla. Liikenteen on tarkoitus jatkua siihen saakka, kun Kruunusillat-raitiotie valmistuu suunnitelman mukaan vuonna 2027.

Kaupunkipyörät

Helsingin kaupunkipyörä.

Toukokuussa 2016 HSL avasi Helsingin uudistetun kaupunkipyöräjärjestelmän. Sähkölukittavat keltaiset kaupunkipyörät korvasivat aiemman, vuosina 2000 – 2010 toiminnassa olleen järjestelmän. Vuoden 2016 järjestelmä kattoi 500 polkupyörää, joilla pystyi ajamaan mille tahansa viidestäkymmenestä asemasta.

Vuoden 2017 kaupunkipyöräjärjestelmä kattoi 1 500 pyörää 150 asemalla. Järjestelmä laajeni Munkkiniemeen, Pasilaan ja Vallilaan. Helsingin 1 400 pyörän ja 140 aseman lisäksi Espoon Olarissa ja Matinkylässä oli sata pyörää ja kymmenen asemaa. Kesäkuussa 2019 kaupunkipyörät lanseerattiin myös Vantaalle, ja kokonaissuunnitelmaan pyöräasemia kuuluu sata kappaletta. Vantaan kaupunkipyöräverkko ei kuitenkaan ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon järjestelmien kanssa.

Kaupunkipyörät on tuotettu yhdessä CityBikeFinlandin ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa. Järjestelmää sponsoroi HOK-Elannon kauppaketju Alepa, jonka mainoksia on jokaisessa pyörässä. Mainosten vuoksi kaupunkipyöriä kutsutaan lempinimillä Alepa-pyörät tai Alepa-fillarit.

Pikaraitiotiet

2020-luvulla HSL on panostamassa pikaraitioteihin Raide-Jokerin ja Kruunusillat-raitiotien rakentamisen yhteydessä. Nykyisen runkolinja 550:n korvaava Raide-Jokeri aloitti liikennöinnin 21. lokakuuta 2023. Sen on tarkoitus tarjota luotettavampaa liikennettä ja noin kolme kertaa tilavampaa kalustoa telibusseihin verrattuna. Vaunut ovat Helsingin raitioliikenteessä käytettävään Škoda Articiin perustuvia ForCity Smart Artic X54 -vaunuja. Linjan teemaväri on perinteitä mukaillen tummanvihreä, tosin raitioliikenteeseen verrattuna metallinhohtoisempi.

Helsingin kantakaupungista Kruunusiltojen kautta Kruunuvuorenrantaan kulkevan pikaraitiolinjaparin on tarkoitus aloittaa liikennöinti marraskuussa 2026. Kruunusilloilla käytetään samaa kalustoa kuin Raide-Jokerilla. Laajasalon lisäksi linjat tulevat palvelemaan muun muassa Merihaan ja Sompasaaren asukkaita sekä tarjoamaan nopean raideyhteyden Helsingin keskustasta Korkeasaaren eläintarhaan.

Suunniteltuja 2020-luvun lopussa ja 2030-luvun alussa toteutettavia hankkeita ovat Vihdintien pikaraitiotie ja Viikin–Malmin pikaraitiotie.

Ilme

HSL:n perustamisen yhteydessä kaikki seudun liikennepalvelut tulivat yhtenäisen ilmeen alle. HSL:n brändi perustuu vahvasti väreihin informaation välittämiseksi – punainen tarkoittaa vaaraa, sininen lisätietoa.

Jokaisella HSL:n liikennevälineellä on oma värinsä:

HSL:n visuaalisen ilmeen on suunnitellut designtoimisto Kokoro & Moi. Tekijät kuvaavat sitä seuraavasti:

»Ilme kuvastaa luotettavuutta, pirteyttä ja helppoa lähestyttävyyttä. Merkin kahdeksankulmainen muoto symboloi laajenevaa joukkoliikenneverkostoa. Merkin silmukat ilmentävät versovia silmuja, jotka kertovat uusista toimintamuodoista ja kumppanuuksista sekä ekologisista arvoista. Kahdeksan silmukkaa kuvaavat myös kaikkia ilmansuuntia ja viestivät toiminnan laaja-alaisuudesta. Tunnuksen keskellä kulkee kaksi graafista linjaa, jotka symboloivat yhdistyviä organisaatioita ja joukkoliikennettä kiskoineen, renkaineen ja karttalinjoineen.»

Lippujärjestelmä

HSL:n kortinlukijoita ja lippuautomaatti

HSL-alue jakautuu viiteen vyöhykkeeseen A–E, jotka kaareutuvat Helsingin keskustan ympärille. Lippujärjestelmässä ostetaan vähintään kahdelle vierekkäiselle vyöhykkeelle. Myynnissä on kertalippuja, vuorokausilippuja ja kausilippuja, joita voi ostaa matkakortilla, mobiilisovelluksella tai lippuautomaatista. Maaliskuussa 2025 kertalippujen maksuvaihtoehdoksi lisättiin lähimaksaminen. Lähimaksulla ostettu lippu on kuitenkin hieman kalliimpi, eikä sillä voi ostaa lastenlippua. Syyskuussa 2026 avattiin verkkokauppa, josta voi ostaa arvoa ja kausilippuja matkakortille.

Lippuja kannustetaan ostamaan sähköisesti tai matkakortilla. 2020-luvulla HSL on sulkenut useita lippuautomaattejaan ja digitalisoinut lipunmyyntiään. Lipunmyynti jakaantuu seuraavasti:

Vuosi Mobiilisovellus Matkakortti Kertalippu Muut
2023 65 % 28 % 5 % 2 %
2024 68 % 23 % 4 % 5 %
2025 70 % 17 % 7 % 6 %

66 % lipuista ostetaan AB-vyöhykkeelle, 16 % ABC-vyöhykkeelle, 10 % BC-vyöhykkeelle ja 5 % ABCD-vyöhykkeelle. Vyöhykkeet BCD, CD ja D muodostavat yhteensä vain 3 prosenttia myydyistä lipuista.

Nykyinen lippujärjestelmä

Nykyinen lippujärjestelmä astui voimaan 27. huhtikuuta 2019. Uudistuksen myötä vanhat matkakortit korvattiin uusilla HSL-korteilla ja Matkailijakorteilla, ja matkakortinlukijat sekä lipunmyyntiautomaatit korvattiin uusilla.

Vyöhyke Alueet Liput
A Helsingin keskustasta aina Lauttasaareen, Munkkiniemeen, Etelä-Haagaan, Koskelaan ja Kulosaareen asti AB
ABC
ABCD
B Helsinki (ympäröivät kaupunginosat)
Espoo (itä)
Vantaa (Kehä III:n sisäpuoli)
Kauniainen
AB
ABC
ABCD
BC
BCD
C Helsinki (Östersundomin suurpiiri)
Espoo (länsi)
Vantaa (Kehä III:n ulkopuoli)
ABC
ABCD
BC
BCD
CD
D Kerava, Kirkkonummi, Siuntio, Sipoo, Tuusula ABCD
BCD
CD
DE
E Jokela sekä Tuusulan pohjoisosat, Järvenpää* ABCDE
BCDE
CDE
DE

*Järvenpää ei ole HSL-kuntayhtymän jäsen, mutta maantieteestä johtuen Järvenpään kautta kulkevissa junissa ja busseissa sovelletaan E-vyöhykettä.

E-vyöhyke

Viides vyöhyke E otettiin käyttöön 2. kesäkuuta 2026. Siihen kuuluvat Tuusulan pohjoisosat ja Järvenpää. Sipoo ja Tuusulan eteläosat jätettiin D-vyöhykkeelle.

Vyöhykkeen käyttöönoton jälkeen D-vyöhykkeelle ei ole enää voinut ostaa yhden vyöhykkeen lippua, jotta Järvenpäästä matkustavien matkaliput eivät olisi kohtuuttoman edullisia suhteessa muualta HSL-alueelta matkustaviin. Järvenpää ei ole HSL:n jäsen, mutta järvenpääläiset ovat voineet käyttää HSL:n kertalipputuotteita, joita HSL:n jäsenkunnat subventoivat.

Tarkastukset

Useimpien liikennevälineiden avorahastusmallista johtuen HSL tekee pistotarkastuksia: lipuntarkastajat käyvät läpi matkustajien lippuja ja antavat liputta matkustaville tai väärällä lipulla matkustaville tarkastusmaksun. HSL:n tarkastusmaksu on alkuperäisen lipun hinnan lisäksi 100 euroa. Vuonna 2025 HSL:lle kertyi tarkastusmaksutuloja kahdeksan miljoonaa euroa.

Vanha lippujärjestelmä

HSL:n kosketusnäytöllinen matkakortinlukija ennen vuoden 2019 vyöhykeuudistusta.

Vanha kuntarajoihin perustuva lippujärjestelmä oli käytössä vuosina 1986–2019. Lippujärjestelmässä oli liput kuntien sisällä liikkumiseen, seutulippu sekä Lähiseutu 2 -lippu kuntien väliseen liikkumiseen sekä Lähiseutu 3 -lippu koko HSL-alueella liikkumiseen. Pelkillä raitiovaunuilla liikkumiseksi oli myynnissä myös raitiovaunu-kertalippuja.

Tuote Kortinlukijan
painike
Alueet
Sisäinen 1 Joko
  • Helsinki
  • Vantaa
  • Espoo ja Kauniainen
  • Kerava, Sipoo ja Tuusula
  • Kirkkonummi ja Siuntio
Seutulippu 2 Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen
Lähiseutu 2 L Koko HSL-alue pois lukien Helsinki
Lähiseutu 3 3 Koko HSL-alue
Raitiovaunulippu 0 Helsingin raitiovaunut

Lakkautetut palvelut ja lipputuotteet

Busseissa ja raitiovaunuissa kerta- tai vuorokausilipun pystyi aiemmin ostamaan myös kuljettajalta. Raitiovaununkuljettajan tehtävistä lipunmyynti poistettiin vuonna 2018. Muutoksen oli tarkoitus sujuvoittaa raitioliikennettä. Kuljettajat olivat myyneet lippuja raitiovaunuissa vuodesta 1978 alkaen. Linja-autoissa lippujen ostaminen kuljettajalta keskeytettiin keväällä 2020 koronapandemian takia, mutta sittemmin HSL päätti lopettaa lipunmyynnin busseissa pysyvästi.

Vuoden 2019 lippujärjestelmäuudistuksessa poistettiin valikoimasta niin kutsuttu ratikkalippu, joka oli kertalippua hieman halvempi ja oikeutti matkustamisen raitiovaunuissa. Tarjolla ei ollut yhtäkään muuta vastaavaa vain yhteen liikennevälineeseen myytävää lyhyen matkan lippua, ja siksi osa asiakkaista koki ratikkalipun epäoikeudenmukaiseksi. Samalla poistettiin opiskelijoiden oikeus halvempiin kertalippuihin, ja alennukset muutettiin koskemaan vain kausilippuja. Kesäkuussa 2026 lakkautettiin lisävyöhykelippu, joka oli kausilipun ostaneille alennettuun hintaan myyty kertalippu ylimääräiselle vyöhykkeelle. HSL:n mukaan lisävyöhykelipun kysyntä oli vähäistä.

Suunnitelmat ja kokeilut

Heinäkuussa 2017 HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi Yle Uutisille kuntayhtymän kiinnostuksesta lontoolaisen joukkoliikenneyhtymä Transport for Londonin lippujärjestelmää kohtaan, jossa matkakortin lisäksi matkan voi maksaa pankkikortilla, ja jossa järjestelmä laskee automaattisesti maksettavan rahamäärän matkan reittiin perustuen.

Maaliskuussa 2017 HSL ilmoitti pyytävänsä Euroopan unionilta selvitystä yhteisen joukkoliikennelippujärjestelmän luomisesta Helsingin sekä virolaiskaupunkien Tallinnan ja Tarton välille.

Vuonna 2025 HSL kokeili muutamalla Helsingin kantakaupungin postinumeroalueella lyhytkestoista 10 minuutin lippua, joka oli tavallista kertalippua halvempi.

Lipputulot

Vuonna 2018 Helsingin seudun liikenteen lipputulot olivat 370,1 miljoonaa euroa, ja seuraavana vuonna ne kasvoivat 383,1 miljoonaan. Vuonna 2020 lipputulot kuitenkin laskivat 243,3 miljoonaan euroon koronaviruspandemian aiheuttaman matkustajakadon vuoksi. HSL:n tulos oli tuolloin 71,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on suurin alijäämä koko HSL:n historiassa. Vuonna 2021 lipputuloja kertyi vielä vähemmän, 235,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 tehtiin 160 miljoonaa matkaa vähemmän kuin vuonna 2019. Vuoden 2023 aikana tulot palautuivat lähemmäksi koronapandemiaa edeltävää aikaa, kun tulot olivat 376,4 miljoonaa euroa.

Vuosi Lipputulot (milj. euroa)
2018 370,1
2019 381,1
2020 243,3
2021 235,3
2022 309,7
2023 376,4
2024 372,2
2025 389,9

Organisaatio

HSL on yksi Suomen suurimmista kuntayhtymistä, jonka yhdeksän jäsenkunnan alueella asuu yli 1,3 miljoonaa suomalaista. HSL työllisti vuoden 2020 lopussa 426 henkilöä.

Jäsenkunnat

HSL:n perustivat vuonna 2010 Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Ne solmivat perussopimuksen, jossa määritellään kuntayhtiön tehtävät ja hallinto. Sipoon kunta liittyi HSL:ään vuoden 2012 alussa. Tuusulan kunta sekä Helsingin seudun ulkopuolinen Siuntion kunta liittyivät HSL:ään vuoden 2018 alussa.

HSL:n jäsenkunnat
Kunta Liittynyt Väkiluku
(30.6.2022)
Helsinki 2010 660 658
Espoo 300 505
Vantaa 240 878
Kirkkonummi 40 632
Kerava 37 342
Kauniainen 10 310
Sipoo 2012 22 257
Tuusula 2018 40 042
Siuntio 6 236
Yhteensä 1 358 860

Tulevat jäsenkunnat

Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti lokakuussa 2019 liittyä kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2022 alusta alkaen. Järvenpää ja Tuusulan pohjoisosat ovat osa HSL-aluetta 2. kesäkuuta 2026 lähtien.

Mahdolliset jäsenkunnat

Kuntayhtymään voivat liittyä myös muut Helsingin seudun kunnat Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti.

Yhteensä Helsingin seudun 14 kunnassa asuu yli puolitoista miljoonaa ihmistä.

Hallitus

HSL:n päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta vastaa hallitus, jossa on enintään 14 jäsentä, ja jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on nelivuotinen. Hallituksen paikkajako määräytyy seuraavasti: Helsinki 7, Espoo 3, Vantaa 3 ja Tuusula 1 jäsentä.

Toimitusjohtajat

Tuotot

HSL:n toimintatuotot vuonna 2025 olivat yhteensä 925,8 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus oli 506,4 miljoonaa ja lipputulojen osuus 389,8 miljoonaa. Lisäksi muita tuottoja, kuten vuokratuloja, tarkastusmaksutuloja ja valtion avustuksia kertyi 29,6 miljoonaa. Toimintatuotot ovat olleet nousussa: niitä kertyi 733 miljoonaa vuonna 2021, 814 miljoonaa vuonna 2022, 876 miljoonaa vuonna 2023 ja 872 miljoonaa vuonna 2024.

Kulut

Vuonna 2025 HSL:n toimintamenot olivat yhteensä 955,8 miljoonaa euroa. Menoista suurimmat ovat noin 625 miljoonan euron liikennöintikustannukset ja 239 miljoonan euron infrakorvaukset. Henkilöstökuluja kuntayhtymällä on 31,5 miljoonaa.

Kritiikki

Uudet matkakortinlukijat

HSL aloitti uusien matkakortinlukijoiden asentamisen liikennevälineisiin vuonna 2016. Uuden lukijan käyttöliittymä koettiin edelliseen verrattuna hankalaksi, joten HSL:ää kehotettiin suunnittelemaan käyttöliittymä uudestaan. Suurin osa kritiikistä keskittyi laitteen OK-napin vaikeakäyttöisyyteen.

Vuoden 2016 lopulla Yle raportoi HSL:n päätöksestä säilyttää käyttöliittymä. HSL:n projektipäällikkö Satu Rönnqvist selitti päätöstään: ”Vanhoilla matkakortinlukijoilla on ollut paljon näitä virhevalintoja, joista tehdään tuhansia hyvityshakemuksia HSL:lle vuosittain. Näitä pyritään tällä OK-painikkeella vähentämään.”

Maaliskuussa 2017 Yle raportoi HSL:n pohtivan vielä uuden matkakortinlukijan käyttöliittymää. HSL:n asiakkuus- ja myyntijohtaja Mari Flink kertoi yhtymän toteuttavan käyttäjätestejä liittyen matkakortinlukijoiden käyttömukavuuteen. HSL teki näiden käyttäjätestien jälkeen syksyllä 2017 kausilippujen leimausta nopeammaksi.

Uuden toimitusjohtajan valintaprosessi

HSL:n ensimmäisen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen eläköityessä tämän seuraajaksi valittiin 3. marraskuuta 2020 Mika Nykänen. Nykänen siirtyi tehtävään Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajan paikalta ilman aikaisempaa kokemusta joukkoliikenteestä. HSL:n hallitus äänesti valinnasta, ja vaalin tuloksena HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski ja Nykänen saivat molemmat seitsemän ääntä, minkä jälkeen valinta ratkaistiin arvalla.

Uuden toimitusjohtajan valinta vuonna 2020 politisoitui muutamaa päivää ennen valintaa. Tehtävään valitulla Mika Nykäsellä on pitkä historia kokoomuksessa, ja jo tämän valintaa Geologian tutkimuskeskuksen johtoon on pidetty poliittisena. Ehdolla toimitusjohtajan tehtävään olivat Nykäsen lisäksi muun muassa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski, OnniBus.comin perustaja Pekka Möttö sekä muita joukkoliikennealan konkareita.

Opiskelija-alennuksen poistaminen fyysiselle matkakortille ladattavista kausilipuista

Kesäkuussa 2021 HSL päätti, että tammikuusta 2022 alkaen opiskelija-alennuksen saa vain HSL:n mobiilisovelluksen kautta ostetuista kausilipusta. Päätöstä perusteltiin uuteen tilipohjaiseen lippujärjestelmään varautumisella sekä sillä, ettei opiskelijoiden tarvitse enää käydä HSL:n palvelupisteessä päivittämässä alennusoikeuttaan matkakortille, koska opiskelijoiden oikeus alennukseen tarkistetaan Opetushallituksen digitaalisesta palvelusta. Tämän myötä lukukauden alkupäivien ruuhkien palvelupisteissä ennustettiin päättyvän.

Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Valittajan mukaan päätös pelkästään mobiilisovelluksessa saatavasta alennuksesta edellyttää, että opiskelijalla on käytössään älypuhelin, jossa on tarpeeksi uusi käyttöjärjestelmä. Lisäksi alennuksen saadakseen sovellusta tulee osata käyttää. Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja kumosi HSL:n päätöksen. Hallinto-oikeus perusteli päätöstä muun muassa yhdenvertaisuudella. Hallinto-oikeuden mukaan HSL ei myöskään selvittänyt päätöksen vaikutuksia esimerkiksi opiskelijajärjestöjen kanssa. Päätöksen mukaan alennuksia myöntäessään HSL:n on noudatettava tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja syrjintäkieltoa. Opiskelijoilla tulee olla oikeus alennukseen riippumatta siitä, mitä laitteita he omistavat.

Joukkoliikenteen lippuhintojen kallistuminen

Vuoden 2025 syksyllä HSL suunnitteli toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2026-2028 joukkoliikenteen lippuhintojen korottamista. Tämä johtuu siitä, että HSL:n tekemät investoinnit joukkoliikenteen infrastruktuuriin pitää osaltaan kattaa lippumyynnin avulla niin sanotun infrakorvausjärjestelmän vuoksi. Helsingin ja Espoon päättäjät ovat ottaneet kannakseen, että lippuhintoja ei pitäisi korottaa vuonna 2026.

Noin 80 prosenttia HSL:n tarkastajien määräämistä tarkastusmaksuista päätyy ulosottoon ja noin 40–45 prosenttia tarkastusmaksuista jää kokonaan maksamatta.