Haapalaiitti
| Haapalaiitti | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | sulfidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | (Fe,Ni)4Mg3S4(OH)6 |
| Molekyylipaino | 276,87 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | pronssinpunainen |
| Asu | suomuinen |
| Kidejärjestelmä | heksagoninen |
| Lohkeavuus | etevä |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 1 |
| Tiheys | 3.576 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | metallikiilto |
| Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Haapalaiitti on pronssinpunainen mineraali, jota on löydetty maapallolta mikroskooppisen pieninä rakeina. Haapalaiitti on rauta-nikkeli-magnesiumhydroksidisulfidi, (Fe,Ni)4Mg3S4(OH)6, jonka kidejärjestelmä on heksagoninen.
Haapalaiitti koostuu magnesiumista (Mg, 12.29 %), raudasta (Fe, 34.29 %), nikkelistä (Ni, 10.60 %), vedystä (H, 1.16 %), rikistä (S, 23.16 %) ja hapesta (O, 18.49 %).
Maapallon ensimmäinen haapalaiitti löydettiin Pohjois-Savosta Kaavilta. Mineraali on harvinainen ja sitä löytyy vain muutamasta paikasta maailmassa. Mineraali on nimetty vuonna 1973 Outokumpu Oy:n päägeologin professori Paavo Haapalan (1906–2002) kunniaksi.
Haapalaiitti ei ole taloudellisesti merkittävä mineraali.
Lähteet
- 1 2 http://webmineral.com/data/Haapalaite.shtml
- 1 2 Hytönen, Kai: Suomen mineraalit (pdf) 1999. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 27.3.2013.
- 1 2 Kaavilla tehtiin maapallon ensimmäinen haapalaiitti-löytö. Koillis-Savo, 7.3.2013, s. 9.