Haimiokasvit

Haimiokasvit
Loasa floribunda
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka:	Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko:	Cornales
Heimo:	Haimiokasvit Loasaceae Juss., nom. cons.
Synonyymit
Cevalliaceae Griseb. Gronoviaceae Endl.
Katso myös
Haimiokasvit Wikispeciesissä   Haimiokasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Haimiokasvit (Loasaceae) on koppisiemenisten Cornales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on 265 enimmäkseen amerikkalaista lajia.

Tuntomerkit

Haimiokasvit ovat pääasiassa ruohovartisia ja usein karkeakarvaisia; muutama laji on pensas. Solukarvat (trikomit) ovat väkäsekkäitä, usein piityneitä glokidioita, toisinaan poltinkarvoja. Lehtiasento on kierteinen, harvoin kokonaan vastakkainen, mutta ainakin ensimmäinen lehtipari on vastakkainen. Tavallisesti lehdet ovat yksinkertaisia ja ehytlaitaisia, sulka- tai kourasuonisia, harvoin kerrannaisia tai liuskaisia. Kukat ovat tavallisesti viisilukuisia, harvoin neljä-, kuusi- tai seitsemänlukuisia. Verhiö on yhdislehtinen, teriö erilehtinen ja hetiö runsaslukuinen. Heteenpalhot ovat liereitä ja pitkiä. Sikiäin on tavallisesti kehänalainen ja yhdislehtinen, viiden emilehden muodostama, ja siinä on ontto vartalo ja kapea tai nuijamainen luotti. Joskus hedelmä on spiraalimaisesti kiertynyt. Siemenessä on runsas endospermi tai se puuttuu.

Levinneisyys

Haimiokasvit ovat enimmäkseen amerikkalainen heimo, ja ovat levinneet Pohjois-Amerikan eteläosista Etelä-Amerikkaan ulottuvalle alueelle. Lajeja on myös Lounais-Afrikassa ja Jemenissä. Monet lajit kasvavat kuivilla alueilla.

Luokittelu

Heimon 14 sukua ja 265 lajia jaetaan viideksi kladiksi:

• 1. Eucnide Zucc.
  • Ripsujen (Eucnide) suvussa on 15 lajia Pohjois-Amerikan lounaisosissa. Niiden heteet ovat tyveltään kasvaneet yhteen. Hedelmä on liiteluomainen kota.
• 2. Schismocarpus pachypus S.F.Blake
  • Laji on meksikolainen, ja sen kukassa on kymmenen hedettä, joiden palhot ovat ponsia lyhyemmät.
• 3. Loasoideae Gilg
  • Alaheimon kasveilla verhiö ja teriö karisevat eri aikaan, terälehdet ovat kynnellisiä, heteet sijaitsevat viidessä terävastaisessa ryhmässä ja lisäksi on verhovastaisia joutoheteitä. Alaheimo kasvaa Amerikassa, suku Kissenia Lounais-Afrikassa ja suku Plakothira Marquesassaarilla. Runsaiten lajeja on haimioiden (Nasa) suvussa, 105 lajia.
• 4. Mentzelioideae Gilg
  • Verhiö ja teriö karisevat yhteen liittyneinä. Hetiö on tyvestä yhdistynyt. Alaheimo kasvaa Amerikassa ja kultatupsut (Mentzelia) on sen runsaslajisin suku 60 lajillaan.
• 5. Gronovioideae M.Roem.
  • Alaheimon kukissa on viisi hedettä verhovastaisesti; niistä joskus vain kaksi toimivaa (fertiiliä). Yhdislehtinen ja kehänalainen sikiäin muodostuu kolmesta emilehdestä, joissa kussakin on yksi kärki-istukallinen siemenaihe. Hedelmä on pähkylä. Alaheimo on levinneisyydeltään amerikkalainen.

• 
  Eucnide urens -ripsu
• 
  Kissenia capensis
• 
  Kultatupsu (Mentzelia lindleyi)

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.