Halkivaha

Halkivaha
Halkivahan luterilainen kirkko talvella 2004
Halkivahan luterilainen kirkko talvella 2004
Valtio Suomi
Maakunta Pirkanmaa
Seutukunnat Etelä-Pirkanmaan seutukunta ja Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kunnat Urjala ja Punkalaidun
Hallinto
 – Asutustyyppi Kylä
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Väkiluku noin 500
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 31830
Suuntanumero(t) +35835464xxx

Halkivaha on kylä ja rukoushuoneseurakunta Pirkanmaan maakunnan lounaisosassa, Urjalan ja Punkalaitumen kuntien pohjoisosissa, Vesilahden ja Sastamalan rajoilla. Halkivahassa on noin 500 asukasta.

Halkivahan naapurikylät ovat Punkalaitumen puolella Liitsola, Moisio, Oriniemi ja Kivisenoja, Urjalan puolella Kehro, Honkola ja Pappilankylä, Sastamalan puolella Sammaljoki ja Rautaniemi sekä Vesilahden puolella Krääkkiö ja Riehu.

Historia

Nimensä Halkivaha on saanut kylän keskellä sijaitsevasta suuresta haljenneesta kivestä, joka on toiminut historiallisten Satakunnan ja Hämeen maakuntien välisenä rajamerkkinä ainakin 1300-luvulta lähtien. Vaha merkitsee seudun murteessa suurta kiveä tai siirtolohkaretta, ja koska tämä vaha oli halki, tuli siitä nimi Halkivaha. Tähän kiveen päätyivät Punkalaitumen, Urjalan ja Vesilahden rajat. Kaikkiin näihin kolmeen kuntaan syntyi virallisesti Halkivaha-niminen kylä, mutta käytännössä kuitenkin oli vain yksi Halkivaha.

Halkivahan aluetta alettiin asuttaa 1600-luvun lopulla. Asutuksen lisääntyessä alettiin kehittämään myös kulkuyhteyksiä. Tie Vesilahdelta Halkivahaan rakennettiin valtion hätäaputöinä 1860-luvun nälkävuosien aikana ja se valmistui vuonna 1868.

Halkivahasta suunniteltiin omaa seurakuntaa 1910-luvulla. Täysin itsenäistä seurakuntaa Halkivahasta ei tullut, mutta sen sijaan siitä muodostettiin rukoushuoneseurakunta 1919. Seurakunnan jälkeen pyrittiin perustamaan Halkivaha-nimimen kunta, mutta valtioneuvosto antoi asiasta kielteisen päätöksen 1930-luvun alussa. Pääosa Vesilahden Halkivahasta liitettiin Urjalaan 1953.

Maantiede

Pinnanmuodostukseltaan Halkivahan länsi- ja eteläosat ovat varsin tasaista. Tämän Halkivahantasangon läpi virtaa Pynnänharjun länsipuolelta alkunsa saava Halkivahanjoki sekä siihen etelästä laskeva Isonsuonoja, idästä laskeva Hutkonoja sekä pohjoisesta laskeva Haukioja. Kylän länsiosassa joessa on Törmänkoski, jonka jälkeen joen nimenä on Punkalaitumenjoki. Törmänkosken lisäksi kylän alueella on Halkivahanjoessa Halkivahankoski ja Punkalaitumenjoessa Hongankoski.

Halkivahan itä- ja pohjoisosat ovat pinnanmuodostukseltaan vaihtelevampia. Halkivahan itäsosan läpi kulkee luode-kaakkosuuntainen harjumuodostuma. Sen nimenä on kylän itäosassa Halkivahankangas, josta Jeltinkulman kohdalla erkanee länteen päin, aina kylän keskustaan ulottuva, Halkivahanharju. Yhdystie 2981 Halkivahasta Urjalaan kulkee Halkivahanharjua ja -kangasta myöten. Pynnänjärven länsipuolella harjumuodostuman nimenä on Pynnänkangas ja siitä eteenpäin Kankaanmaanharju. Kankaanmaanharjua pitkin kulkee yhdystie 2521 Halkivahasta Vammalaan. Sekä Vammalaan että Urjalaan päin mentäessä on suuria osia harjusta muuttunut sorakuopiksi, kun sora on ajettu rakentamisen tarpeisiin.

Halkivahan suurin järvi on kylän koillisosassa sijaitseva 0,9 km²:n laajuinen Pynnänjärvi (110,9 m mpy.). Pynnänjärven koillispuolella on vielä suurempi Ameenjärvi (110,0 m mpy.), mutta siitä on Halkivahan puolella vain länsiosa. Halkivahan itäosassa Halkivahasta Urjalaan vievän yhdystien pohjoispuolella on pieni Pirttilammi (118,4 m mpy.). Pirttilammin pohjoispuolella Jouttunkulmalla on kuivattu Jouttunjärvi. Pirttilammin laskujoki Jouttunkulmanoja ja Pynnänjärven laskujoki Pynnänoja virtaavat Vesilahden Riehun kylän puolelle, jossa joen nimi muuttuu Riehunojaksi. Näiden lisäksi Halkivahan pohjoisrajalla on pieni Kaakkolammi (136,2 m mpy.) ja luoteisrajalla Latvajärvi (109,6 m mpy.). Latvajärvi laskee etelään Punkalaitumenjokeen. Latvajärven lisäksi Punkalaitumenjoen-Halkivahanjoen valuma-alueella ei Halkivahan alueella ole muita järviä.

Halkivahan suurimmat suot ovat Sarkasuo kylän itäosassa, Vaskiluodonsuo kylän keskustan itäpuolella sekä Karhusuo, Heinäsuo ja Kuljunsuo kylän pohjoisosassa.

Kylänosat

Haukiojankulma, Heikkilänkulma, Isosuo (myös Pikku-Viipuri ja Karjalaistenkylä), Jeltinkulma, Jouttunkulma, Kankaanmaa, Kankaanpäänkulma, keskusta, Kuljunmaa, Monnankulma, Pajukannankulma, Poutalankulma, Pynnä, Suonpäänkulma, Vahankulma, Vakkalankulma, Vaskelankulma, Vehmaankulma, Viitasaarenkulma

Nähtävyydet

Halkivahan kirkko on luterilainen kirkko, joka on rakennettu alun perin rukoushuoneeksi 1908. Se laajennettiin kirkoksi rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnitelmien mukaan ja vihittiin käyttöön syyskuun lopussa 1926. Kirkon tornissa kumahtelee Suomen toiseksi suurin evankelis-luterilaisen kirkon kirkonkello. Kello on alun perin Hämeenlinnan ortodoksisesta varuskuntakirkosta, joka Suomen itsenäistyttyä jäi tarpeettomaksi, ja jonka kellot valtioneuvosto jakoi niitä tarvitseville seurakunnille. Halkivahaan saatiin kirkon suurin ja pienin kello. Kirkon vieressä on hautausmaa. Kirkon ja hautausmaan omistaa Halkivahan rukoushuonekunta.

Halkivahan Seurojentalo on valmistunut vuonna 1958, ja sen omistavat yhdessä Halkivahan Maamiesseura ja Halkivahan Nuorisoseura.

Elinkeinot ja palvelut

Halkivahassa toimi Suomen pienin meijeri, Halkivahan Meijeri Oy, joka on Arla Oy:n tytäryhtiö (lopetti toimintansa 2015). Halkivahassa on myös SEO-huoltoasema. Halkivahassa toiminut K-extra-myymälä lopetti toimintansa 31. toukokuuta 2008.

Halkivahassa oli vuoteen 2014 asti oma peruskoulun luokat 1–6 käsittävä koulu. Koulussa oli kaksi opettajaa, joiden lisäksi opetusta antavat kiertävä erityisopettaja ja englannin kielen opettaja. Koulun yhteydessä toimi esikoulu ja ryhmäperhepäiväkoti. Halkivahan koulu oli perustettu vuonna 1902, jolloin myös koulurakennus valmistui. Toinen koulurakennus valmistui 1950-luvulla. Koulu sijaitsi kylän eteläosassa. Aikaisemmin Vesilahteen kuuluneessa kylän pohjoisosassa toimi vuonna 1915 perustettu Pynnän koulu, joka lakkautettiin vuonna 1968. Kylän luoteisosassa Punkalaitumen puolella toimi Halkivahan sittemmin Kuljunmaan supistettu kansakoulu. Tämä koulu perustettiin vuonna 1949 ja lakkautettiin 1963.

Tapahtumat

Yhdistykset ja järjestöt

Välimatkoja

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Punkari, Yrjö: Linnamaa ja Turuntiet (Halkivahan tien rakentaminen) narvasoft.fi. 2004-2007. Viitattu 14.9.2008.
  2. ↑ Niemelä 1989, s. 315
  3. ↑ Suonto Unto & Schröder Kaj 2002, s. 172
  4. ↑ Valtioneuvoston päätös eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Vesilahden kunnasta Urjalan kuntaan 28.2.1952/102
  5. ↑ Punkari, Yrjö: Vesilahden kirkollista historiaa (Vesilahden seurakunta keski- ja uudella ajalla) narvasoft.fi. Viitattu 14.9.2008.
  6. ↑ Halkivahan Nuorisoseura ry Seurantalo. Suomen Kotiseutuliitto. Viitattu 6.5.2025.
  7. 1 2 Halkivahan Nuorisoseura ry (Historia) Halkivahan Nuorisoseura ry. Arkistoitu 26.3.2016. Viitattu 15.9.2008.
  8. 1 2 Halkivahassa täyden palvelun SEO. SEO Energiaa, itsenäisten energiakauppiaiden julkaisu, 2008, nro 2, s. 5. Suomalainen energiaosuuskunta (SEO). Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 14.9.2008. Arkistoitu 30.12.2008.
  9. 1 2 Halkivahan koulu Urjalan kunta. Arkistoitu 14.10.2007. Viitattu 6.11.2010.
  10. ↑ Valtuusto sinetöi Urjalan koululakkautukset Yle Uutiset. 1.4.2014. Viitattu 6.6.2025.
  11. ↑ Halkivahan koulu Halkivahan koulu. Arkistoitu 18.10.2012. Viitattu 20.9.2008.
  12. ↑ Suonto & Schröder 2002, s. 97
  13. ↑ Urjalan Sanomat 1967, nro 18
  14. ↑ Niemelä 1989, s. 264
  15. ↑ Suonto Unto: Liitsolan kyläkirja 5, Kylän vaiheet 1900-luvun alkupuoliskolla, s. 58. Punkalaidun: Unto Suonto, 2000. ISBN 951-97844-2-X
  16. ↑ Jukka, Saarinen: Kirka ja Islanders ekalla keikalla Vampulassa. Turun Sanomat. 3.2.2007. Arkistoitu 13.2.2007. Viitattu 14.9.2008.
  17. ↑ Halkivahan kyläyhdistys ry (Liity jäseneksi) 5.11.2009. Halkivahan kyläyhdistys ry. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 10.11.2009.
  18. ↑ Historia Halkivahan VPK. Viitattu 6.5.2025.

Aiheesta muualla