Ura
Blum opiskeli säveltaiteita Bückeburgin kaupungissa toisen maailmansodan aikana. Hän oppi soittamaan kontrabassoa, tuubaa ja pianoa. 1950-luvun alussa Blum perusti yhtyeen Hansen-Quartett, joka menestyi yhdysvaltalaisista hiteistä tehdyillä saksankielisillä cover-versioilla, joita kansa tuolloin janosi. Blum oli esiintynyt uransa alkuvaiheessa lähinnä taustalaulajana. Vuonna 1959 hän lauloi päävokalistina saksankielisen version kappaleesta "Charly Brown", ja siitä tuli kesän 1959 suurmenestys.
1960-luvulla Blum keskittyi sanoittamaan ja säveltämään. Hänen laulunsa, kuten "Beiß nicht gleich in jeden Apfel", "Mein bunter Harlekin" ja "Schönen Mädchen von Seite 1" niittivät menestystä iskelmäfestivaaleilla. Blumin sävellyksiin kuuluu myös Boney M. -yhtyeen levyttämä "El Lute" vuodelta 1979.
Raspikurkkuinen Blum teki paluun laulajana 1974 taiteilijanimenään Henry Valentino. Hän oli oman kertomansa mukaan löytänyt kölniläisestä vanhan tavaran liikkeestä gramofonin, joka inspiroi hänet säveltämään ragtime-kappaleen "Ich hab dein Knie geseh'n". Se oli hänen ensimmäinen menestyksensä Henry Valentinona. Blumin kenties suurin menestyssävellys "Im Wagen vor mir" syntyi 1977. Hän levytti sen Ursula Peysangin kanssa. Sittemmin kappale on tullut tunnetuksi myös Hans Blumin ja Daffi Cramerin duettona.
1980-luvulla Blum jatkoi lauluntekijänä. Hän sävelsi muun muassa kappaleet "Wilde Kirsche blühen früh" (es. Roy Black, 1983), "Sommerregen" (es. Nicole, 1983) ja "Über die Brücke gehen" (es. Ingrid Peters, 1986).
Monet Blumin sävellyksistä ovat muodostuneet vuosikymmenten varrella ikivihreiksi ja niistä on tehty cover-versioita. Muun muassa Die Toten Hosen teki oman versionsa kappaleesta "Im Wagen vor mir" vuonna 1987.
Hans Blumin sävellyksistä suomeksi on levytetty muun muassa "El Lute", "Fahr langsam Papi" ("Aja hiljaa isi"), "Der Regen fiel auf Santorin" ("Jäi Korfuun sielu sydänkin") ja "Harlekin" ("Rallimestari").
