Alttaritaulu St John's Church, Waterloo Road, Lontoo.Pilgrims Progress seinämaalaus 1944, St Elisabeth's Church, Eastbourne.Jesus Being Raised From the Dead, St. Alban the Martyr, Holborn, Lontoo.
Sodan jälkeen Feibusch opiskeli taidetta Münchenissä ja sen jälkeen Universität der Künste Berlinissä Karl Hoferin johdolla ja Pariisissa André Lhoten johdolla. Hän palasi Frankfurtiin vuonna 1925 työskentelemään taiteilijana. Hänellä oli ateljee entisessä karmeliittaluostarissa yhdessä Rudolf Heinischin ja Benno Elkanin kanssa. Vuonna 1931 Preussin taideakatemian kunniapuheenjohtaja Max Lieberman palkitsi hänet valtionpalkinnolla maalauksesta "Kalakauppias" (Der Fischhändler).
Vain kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1933, hänet erotettiin Frankfurtin taiteilijaseurasta juutalaisuutensa vuoksi. Kansallissosialistien valtaantulon jälkeen vuonna 1933 juutalaistaustainen Feibusch muutti Britanniaan. Feibusch oli yksi niistä, joiden töitä oli esillä vuosina 1937–1938 natsien rappiotaiteen kiertonäyttelyssä. Hän kuului näyttelyssä siihen vähemmistöön, jonka työt olivat melko konservatiivisia. Ne olivat mukana luultavasti hänen juutalaistaustansa vuoksi. Sittemmin kadonneet kaksi maalausta kuvasivat enkeleitä.
Elämä Britanniassa
Feibusch liittyi taiteilijaryhmä London Groupiin vuonna 1934, ja seuraavana vuonna hän avioitui Sidonie Cramerin kanssa. Hän vannoi uskollisuudenvalan Britannian kruunulle vuonna 1940. Hänen teoksiaan oli ensi kertaa esillä Royal Academyn kesänäyttelyssä vuonna 1944.
Feibusch tuli tunnetuksi muun muassa 30 anglikaaniseen kirkkoon tekemistään seinämaalauksista, mutta hän maalasi myös muun muassa muotokuvia, joita on National Portrait Galleryn kokoelmissa Lontoossa. Hän teki myös veistoksia mm. Elyn katedraaliin.
Hän kääntyi kristinuskoon, ja hänet kastettiin sekä konfirmoitiin Englannin kirkon jäseneksi vuonna 1965. Hän kävi jumalanpalveluksissa St Alban the Martyr -kirkossa Holbornissa, jonne hän maalasi suurimman seinämaalauksensa.
Feibusch kirjoitti vuonna 1946 julkaistun teoksen Mural Painting ja kirjoitti useisiin lehtiin seinämaalauksista. Twentieth Century Society järjesti vuonna 1993 hänen elämäntyötään juhlistavan tilaisuuden, joka merkitsi alkua hänen tuotantonsa uudelleenarvioinnille.
Hänelle myönnettiin vuonna 1967 Saksan liittotasavallan ansioristin ensimmäisen luokan risti (Verdienstkreuz 1. Klasse), ja vuonna 1989 hänet palkittiin ansioristin suurella ristillä (Großes Verdienstkreuz).
Hans Feibusch kuoli vain neljä viikkoa ennen 100-vuotispäiväänsä vuonna 1998 osallistuttuaan ensin Royal College of Artissa järjestettyyn elämäntyötään juhlistavaan tilaisuuteen. Elämänsä viimeisinä vuosina hän palasi nuoruutensa juutalaiseen uskoon, ja hänet haudattiin juutalaisen perinteen mukaisesti Golders Greenin juutalaiselle hautausmaalle.
Julkaisuja
Feibusch, Hans: Mural Painting, 1946.
Lähteet
Hans Feibusch - the Heat of Vision, Lund Humphries, London 1995.
Powers, Alan et al.: Feibusch Murals: Chichester and Beyond, University College Chichester 2005.
.jpg)
