Helga West
| Helga West | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1986 Utsjoki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | runous, essee |
| Esikoisteos | Gádden muohttaga vielgadin (2018) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Helga West, koko nimeltään Helga Sofia West, pohjoissaameksi Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga tai Doavtter-Piera Helga (s. 1986 Utsjoki), on suomensaamelainen teologian väitöskirjatutkija, toimittaja, runoilija ja esseisti.
Tuotannosta
West debytoi runoilijana vuonna 2018 pohjoissaamenkielisellä runokokoelmalla. Runokokoelman teemoihin lukeutuu avioliitto, jota kuvataan häistä avioeroon. Kirjan julkaisi saamelainen kustantaja ČálliidLágádus ("Kirjailijoiden kustantaja") Norjassa. Kirja oli osa Frankfurtin kirjamessujen vuoden vieraan Norjan saamelaisohjelmaa vuonna 2019.
West pitää kirjoittamisensa lähtökohtana tarinankerrontaa omalle saamelaisyhteisölleen. Hän on kiinnostunut kirjallisuuden mahdollisuuksista sanallistaa kipeitä kolonialistisia kokemuksia. Esseissään West on muun muassa yhdistänyt elementtejä saamelaisuudesta ja länsimaisesta popkulttuurista. Westin esikoisesseeteos Puhu nukke ilmestyi maaliskuussa 2025.
West kirjoittaa sekä pohjoissaameksi että suomeksi. Hän määrittelee itsensä yhtä paljon suomalaiseksi kuin saamelaiseksi. West sanoo eri kulttuurien välisen risteämän olevan se tila, josta hän tarkastelee maailmaa ja synnyttää kertomuksia. West tavoittelee esseillään saamelaisia ja suomalaisia tyttöjä ja naisia ja sanoo haluavansa "olla tuottamassa tyttöyttä, joka sanoutuu irti tukahduttavasta hiljaisuudesta."
West on kuvaillut saamelaisten historiaa pakkosulauttamisen ja kulttuurin tuhoamisen historiaksi. Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ei ymmärretä, että taakkasiirtymät ovat saamelaisissa yhteisöissä yleisiä ja että ne jättävät jälkensä myös kehoihin. Saamelaisilta on Westin mukaan puuttunut tilaa ja aikaa vaikeista asioista puhumiseen, ja ymmärrys saamelaisuudesta on jäänyt kapeaksi ja vinoutuneeksi. West on kuvaillut tuntevansa asiat voimakkaasti ja herkästi ja kirjoittamisen olevan hänelle niin fyysinen prosessi, että hän ei voi hyvin, ellei pääse kirjoittamaan.
Elämä
Helga West syntyi Outakosken kylässä Utsjoen Suomen puoleisessa osassa Saamenmaata. Suvi West on Helga Westin isosisko.
West valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2017. Westin gradun aiheena oli norjansaamelaisen Tore Johnsenin saamelainen teologia, jossa pyritään sovittamaan yhteen kristillistä uskoa ja saamelaista uskomusmaailmaa. Hänen tekeillä olevan väitöskirjansa tarkastelee sovinnon teemaa, saamelaisten kristillistämisen historian tutkimista, sen tunnustamista ja siitä oppimista.
Akateemisen uransa lisäksi West työskentelee freelance-toimittajana muun muassa YLE:lle. Lisäksi West on toiminut aktiivina Sukukansojen ystävät -yhdistyksessä.
Bibliografia
Teologina
- Anteeksipyynnön aikakaudella risti ja rumpu tekevät sovinnon, entäpä Suomessa? Teologia.fi. 9.10.2018. Viitattu 2.11.2019.
Runoilijana
- West, Helga: Gádden muohttaga vielgadin. Kárášjohka: CálliidLágádus, 2018. ISBN 9788282632942 (pohjoissaameksi)
- Domokos, Johanna, Rießler, Michael, Schlosser, Christine: Worte verschwinden/ fliegen/ zum blauen Licht Samische Lyrik von Joik bis Rap. Freiburg: Albert-Ludwigs-Universität Freiburg Skandinavisches Institut, 2019. ISBN 3981683536 (saksaksi)
Esseistinä
- Puhu nukke. Helsinki: Otava, 2025. ISBN 9789511495482.
Lähteet
- ↑ Utsjoen Lumo – Ohcejohka Šearrá -kulttuuriviikko järjestetään kolmannen kerran Utsjoella 1.–7.7.2024! Utsjoki. 2.4.2024. Viitattu 15.3.2025.
- ↑ Suomalaista runoutta monikielisesti Helsingin Kirjamessut 22.–25.10.2020. Arkistoitu 22.10.2019. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Edel Olsen: Helga West: Gádden muohttaga vielgadin Samisk bibliotektjeneste - Sámi girjerádjubálvalus. 16.5.2018. Viitattu 2.11.2019. (kirjanorjaksi)
- ↑ I thought the snow was white Books From Norway. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
- ↑ Vierainamme Helsingin Kirjamessuilla: Inger-Mari Aikio, Helga West ja Elizabeth Torres Pen Finland. 20.10.2019. Viitattu 10.2.2025.
- 1 2 Helga West Versopolis. Viitattu 10.2.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 Holm, Niina: Taakoista tarinoiksi Suomen Kuvalehti. 6.2.2025. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Helga West kolumna (YLE Sápmi)
- ↑ Mattila, Raisa: ”Muutin lasteni kanssa isäni luo” Meillä kotona. 13.5.2025. Viitattu 10.5.2026.
- ↑ West, Helga: "Meillä on luonnonkristinusko!" : Saamelainen luonnonteologia Tore Johnsenin ajattelussa. HELDA, 2017. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
- 1 2 Teologi Helga West yllättyi tutkiessaan kirkon ja saamelaisuuden suhdetta – ”Todellisuus oli murskata minut” www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Helga West kolumna: "Sámediggeválggaid 2019 boađus ii lohpit sámepolitihkkii maidige ođđa – gávpotsámit ain govssahallet" Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2019. (pohjoissaameksi)
- ↑ Outi K: “This Can’t Be Done” – Five Stories Of Breaking the Saami Ceiling Multilingual Month. 1.2.2018. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
- ↑ West, Helga: Kolumni: Eamiálbmotgielaid gáhttema ii oaččošii čatnat virggálaš stáhtusii eamiálbmotvuođas – Alkuperäiskansakielten suojelu ei saisi olla sidoksissa viralliseen statukseen ”alkuperäisyydestä”. Kulttuurintutkimus, 37 (2020).
Aiheesta muualla
- Helga Westin blogi (englanniksi, suomeksi ja pohjoissaameksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hanna Antila, Teologi Helga West yllättyi tutkiessaan kirkon ja saamelaisuuden suhdetta Kirkko ja kaupunki 31.7.2019 (artikkeli Helga Westistä tutkijana)
