Herbert Marcuse

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Herbert Marcuse
Henkilötiedot
Syntynyt	19. heinäkuuta 1898 Berliini
Kuollut	29. heinäkuuta 1979 (81 vuotta) Starnberg
Koulutus ja ura
Koulukunta	Frankfurtin koulukunta, marxismi, kriittinen teoria
Tunnetut työt	Eros and Civilization, Yksiulotteinen ihminen
Väitöstyön ohjaaja	Martin Heidegger
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Herbert Marcuse (19. heinäkuuta 1898 Berliini – 29. heinäkuuta 1979 Starnberg) oli saksalais-amerikkalainen sosiologi ja filosofi, joka teki työtä Frankfurtin koulukunnan ja kriittisen teorian piirissä.

Elämä

Marcuse opiskeli germanistiikkaa ja kirjallisuushistoriaa pääaineinaan, filosofiaa ja kansantaloustiedettä sivuaineinaan, aluksi kaksi vuotta Berliinissä, sitten kaksi vuotta Freiburg im Breisgaussa. Hän väitteli kirjallisuuden alalta tohtoriksi 1922.

Vuonna 1928 hänestä tuli Martin Heideggerin assistentti. Vuonna 1932 Marcuse siirtyi Frankfurt am Mainin Yhteiskuntatutkimuksen instituuttiin (Institut für Sozialforschung). Tuolloin hän tutustuu ensi kertaa Karl Marxin taloudellis-filosofisiin käsikirjoituksiin. Marxin nuoruudentuotanto teki suuren vaikutuksen Marcusen ajatteluun. Vuonna 1932 Marcuse arvostelikin jo artikkelissaan kapitalismia ihmisolennon lopullisena kriisinä. Kapitalististen olosuhteiden vallitessa ihmisen olemus ja olemassaolo (eksistenssi) eroavat toisistaan, ihminen vieraantuu eikä voi kehittyä vapaasti.

Vuonna 1933 Marcuse siirtyi Sveitsiin ennen lopullista muuttamistaan Yhdysvaltoihin seuraavana vuonna. Yhdysvalloissa Marcuse toimi eri yliopistoissa, muun muassa San Diegossa Kaliforniassa. Samana vuonna 1965 hän otti myös vastaan ylimääräisen professuurin Berliinin Freie Universität -yliopistossa.

Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää ”uusvasemmiston isänä”. Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.

Historioitsija Harold Marcuse on Herbert Marcusen pojanpoika.

Teoksia

• Hegels Ontologie und die Grundlegung einer Theorie der Geschichtlichkeit (1932)
• Studie über Autorität und Familie (1936)
• Reason and Revolution. Hegel and the Rise of Social Theory (1941)
• Eros and Civilization. A Philosophical Inquiry into Freud (1955)
• Soviet Marxism. A Critical Analysis (1958)
• One-Dimensional Man. Studies in the Ideology of Advanced Industrial Society (1964, suom. Yksiulotteinen ihminen)
• ”Repressive Tolerance”. Essee teoksessa A Critique of Pure Tolerance (1965) (suom. Sortava suvaitsevaisuus)
• Negations. Essays in Critical Theory (1968)
• Five Lectures (1969)
• An Essay on Liberation (1969, suom. Ihmisen vapautuksesta)
• Counterrevolution and Revolt (1972, suom. Vastavallankumous ja kapina)
• The Aesthetic Dimension. Toward a Critique of Marxist Aesthetics (1978)

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herbert Marcuse.

• Herbert Marcuse – Official Homepage (englanniksi)
• Biography by A. Buick (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Intellectual biography and essays by Douglas Kellner (englanniksi)
• "Herbert Marcuse (on-line) Archive", marxists.org (englanniksi)
• Herbert's Hippopotamus: Marcuse and Revolution in Paradise (Arkistoitu – Internet Archive), Google Video (englanniksi)
• Bernard Stiegler, "Spirit, Capitalism, and Superego" (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Lähde, Ville: Herbert Marcuse – Kapinaguru vai hiljainen hahmo. Niin & näin 4/1998, 56–58.
• Lähde, Ville: Herbert Marcuse – Yhteiskuntakritiikin perustaa etsimässä. Niin & näin 3/2001, 41–51.