Herman Wrangel

Herman Wrangel (29. kesäkuuta 1567 tai 1584/1587 tai 1580-luvun puoliväli Viron herttuakunta, Ruotsi – 10./11. joulukuuta 1643 Riika, Ruotsin Liivinmaa) oli baltiansaksalaista sukua oleva ruotsalainen sotilas, sotamarsalkka ja valtaneuvos, joka Kustaa II Aadolfin palvelukseen mentyään kunnostautui Puolan sodassa vuosina 1627–1629 ja saavutti loisteliaan voiton Górznon taistelussa vuonna 1629.

Hänen vanhempansa olivat eversti, maaneuvos Hans Wrangel (k. 1593) ja Barbara von Anrep (1565–1628).

Vuonna 1608 hän tuli Ruotsiin tuolloin Puolalle kuuluneelta Liivinmaalta, jossa hän oli seurannut Puolan armeijan joukkoja ja hänet nimitettiin ruotsalaisen Östgöta ryttare -ratsuväkirykmentin päälliköksi ja ratsumestariksi.

Vuonna 1611 kuningas Kaarle IX myönsi Wrangelille Skoklosterin kartanon. Kartano oli alun perin annettu sotamarsalkka Christer Sommelle vuonna 1609, mutta kun Somme luovutti Kalmarin linnan tanskalaisille elokuussa 1611, kuningas takavarikoi kaikki tämän ruotsalaiset tilat ja antoi ne sen sijaan Herman Wrangelille. Wrangel oli tuolloin parikymmenvuotias, ja lahjoitus oli tuskin niinkään palkinto kuin kuninkaan keino varmistaa baltiansaksalaisen aatelin uskollisuus. Sotapäälliköille oli suuri tarve, ja baltiansaksalaisten aatelismiesten suosiminen oli ominaista Kaarle IX:n politiikalle. Heidän odotettiin osallistuvan ruotsalaisjoukkojen johtamiseen ja maan puolustamiseen etelässä olevaa vihollista Puola-Liettuaa vastaan.

Herman Wrangel eteni nopeasti sotilasurallaan 1610-luvulla: hänet nimitettiin vuonna 1612 kuninkaan henkivartiokaartiin, hän osallistui sotiin Tanskaa ja Venäjää vastaan ​​sekä toimi Kalmarin linnan päällikkönä vuosina 1612–1621. Hän otti vastaan Älvsborgin linnan vetäytyviltä tanskalaisilta joukoilta vuonna 1619. Hänet nimitettiin sotamarsalkaksi vuonna 1621 Riian valloituksen yhteydessä. Vuonna 1623 hänet nimitettiin Öölannin käskynhaltijaksi ja vuonna 1625 Jönköpingin linnan käskynhaltijaksi.

Vuonna 1630 hänet nimitettiin valtaneuvokseksi. Vuosina 1636–1637 hän johti itäistä armeijaa Ruotsin Pommerissa ja joutui toimessaan alituisiin kahnauksiin marsalkka Johan Banérin kanssa.

Vuonna 1632 hänet nimitettiin Preussin varakäskynhaltijaksi ja vuonna 1635 Ruotsin edustajaksi Puola-Liettuan kanssa solmitussa Stuhmsdorfin rauhassa. Elokuussa 1643 hänet nimitettiin viisi kuukautta ennen kuolemaansa Ruotsin Liivinmaan kenraalikuvernööriksi.

Herman Wrangel kuoli noin 60-vuotiaana joulukuussa 1643 Riikassa. Hänet on haudattu Wrangel-suvun hautakuoriin Skoklosterin kirkkoon.

Avioliitot ja jälkeläiset

Wrangel avioitui 3. joulukuuta 1612 Tukholman Tre Kronor-linnassa vapaaherratar Margareta Moritzdotter Grip till Vinäsin (1586–1624) kanssa, joka oli vapaaherra Moritz Birgersson Gripin ja kreivitär Edla Stensdotter Lewenhaupt tai Leijonhufvudin nuorin tytär.

Heille syntyivät lapset:

• Carl Gustaf Wrangel (1613–1676)

• Johan Mauritz Wrangel (1616–1665)

Ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen Herman Wrangel solmi 19. helmikuuta 1626 uuden avioliiton 16-vuotiaan Katarina Gyllenstiernan (1610–1629) kanssa, joka oli vapaaherra Carl Gyllenstierna af Lundholmin ja Anna Ribbingin tytär, sekä edellisen puoliso Margaretan pikkuserkun tytär. Katarina kuoli 19-vuotiaana ruttoon.

Heille syntyi lapsi:

• Adolf Herman Wrangel (1628–1656)

Wrangel avioitui kolmannen kerran 18. huhtikuuta 1636 saksalaisen kreivitär Amalia Magdalena von Nassau-Siegenin (1613–1669) kanssa, joka oli kreivi Johann II von Nassau-Siegenin ja tämän toisen puolison, herttuatar Margarethe von Schleswig-Holstein-Sonderburgin kahdestatoista lapsesta kolmanneksi vanhin tytär.

Heille syntyivät lapset:

• Maria Christina (1637–1691), avioitui Conrad Christoff von Königsmarckin kanssa, heidän lapsiaan olivat Aurora von Königsmarck ja Philip Christoph von Königsmarck.

• Henrik Wilhelm (1638–1643), kuoli alle 6-vuotiaana

• Johan Fredrik (1640–1662), kuoli 22-vuotiaana

• Wolmar Herman (1641–1675), vapaaherra af Lindeberg, upseeri.
• Margareta Barbara (1642–1706)
• Elisabet Dorotea (1644–1714)

Lähteet

• Tietosanakirja. (10. osa) Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1919.
• Svenskt Biografiskt Lexikon