Hopeakarbonaatti

Hopeakarbonaatti
Tunnisteet
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava Ag2CO3
Moolimassa 275,75
Ulkomuoto Vaaleankeltainen kiteinen aine
Sulamispiste 218 °C (hajoaa)
Tiheys 6,077 g/cm3
Liukoisuus veteen 0,036 g/l (25 °C)


Hopeakarbonaatti (Ag2CO3) on hopea- ja karbonaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää hopean ja muiden hopeayhdisteiden valmistuksessa sekä hapettimena orgaanisissa synteeseissä.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa hopeakarbonaatti on kiteistä kiinteää ainetta. Puhtaana se on valkoista, mutta muuttuu nopeasti väriltään keltaiseksi ilman vaikutuksesta. Alkeiskopiltaan hopeakarbonaatti on monokliininen. Aine liukenee veteen erittäin huonosti ja liuos on lievästi emäksinen. Hopeakarbonaatti liukenee ammoniakkiin ja happoliuoksiin. Kuumennettaessa hopeakarbonaatti 218 °C:n lämpötilaan se hajoaa hopeaoksidiksi ja hiilidioksidiksi.

Ag2CO3 → Ag2O + CO2

Valmistus ja käyttö

Hopeakarbonaattia valmistetaan tyypillisesti saostamalla sitä hopeanitraatin vesiliuoksesta natriumkarbonaatilla. Saostuksen yhteydessä liuoksen lämpötilaa ja pH-arvoa tulee tarkkailla, jotta estetään hopeaoksidin muodostuminen. Hopeakarbonaattia muodostuu myös hopeaoksidin reagoidessa hiilidioksidin kanssa.

2 AgNO3(aq) + Na2CO3(aq) → Ag2CO3(s) + 2 NaNO3(aq)

Hopeakarbonaatista voidaan saada hopeaa pelkistämällä esimerkiksi formaldehydin avulla. Näin saatua puhdasta ja hienojakoista hopeaa käytetään elektroniikassa. Hopeakarbonaattia käytetään myös muiden hopeayhdisteiden kuten hopeafluoridin ja hopeapermanganaatin valmistuksessa. Orgaanisessa kemiassa hopeakarbonaattia käytetään mietona hapettimena esimerkiksi sokerien hapettamiseen. Celiittimineraaliin sidottuna hopeakarbonaattia käytetään hapettamaan primääriset alkoholit aldehydeiksi, sekundääriset alkoholit ketoneiksi ja diolit laktoneiksi. Tätä reaktiota kutsutaan Fétizon-hapetukseksi.