Humber-luokka

Humber
Tekniset tiedot
Uppouma	1 260 t
Pituus	81,31 m (kokonaispituus)
Leveys	14,94 m
Syväys	2,59 m
Koneteho	1 450 ihp
Propulsio	2-akselinen, 2×Vickers-kolmivaihehöyrykonetta 2 × Yarrow-kattila
Nopeus	12 solmua (suunniteltu)
Miehistöä	9 upseeria ja 131 miestä
Aseistus
Meritorjunta	2 × 6" tykkiä 2 × 120 mm haupitsia 4 × Vickers 3 naulan tykkiä 6 × 7 mm Hotchkiss konekivääriä
Infobox OK

Humber-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston kolmen monitorin muodostama alusluokka.

Taustaa

Etelä-Amerikan valtioiden välinen laivastokilpa ja tulot kumikaupasta olivat perusteena Brasilian laivaston laajentamiselle, joka alkoi vuonna 1907 ja päättyi kumin hinnan romahdettua 1912. Vuoden 1911 loppupuolella Brasilian edustajat neuvottelivat Vickers, Sons & Maximin sekä Armstrong Whitworthin kanssa aluksista, joita tultaisiin käyttämään Amazonasin alueen valvontaan. Brasilia katsoi tarvitsevansa kolme matalakulkuista kokoonsa nähden hyvin aseistettua ja panssaroitua jokimonitoria. Vickers esitteli 1 200 tonnin aluksen, jonka aseistuksena oli kaksi 6 tuuman 50 pituuskaliiperin tykkiä etukannelle sijoitetussa kaksoistornissa. Aluksen syväys oli vain 1,37 metriä. Pienen syväyksen vuoksi aluksen leveyttä piti kasvattaa vakauden saavuttamiseksi. Aluksen pituus oli 79,55 metriä ja leveys 14,94 metriä. Pienehkö kuuden tuuman tykkitorni oli paranneltu versio Monmouth-luokan risteilijöille asennetusta tykkitornista. Aluksen makasiinit ja konehuone oli suojattu sivuilta kolmen tuuman panssaroinnilla ja kansi tuuman panssarilla. Kaksoispohjaa oli jatkettu panssarivyön yläreunaan.

Propulsio oli kaksipotkurinen. Vickersin valmistamille höyrytoimisille mäntämoottoreille toimitti höyryn kaksi Yarrow-kattilaa, joissa voitiin käyttää polttoaineena joko öljyä tai hiiltä. Suunnitelman mukaan propulsiojärjestelmän piti mahdollistaa aluksille 12 solmun maksiminopeus. Apuaseina aluksilla oli perässä kaksi 120 millimetrin haupitsia, neljä Vickersin kolmen naulan tykkiä ja kuusi konekivääriä. Alusten rungossa oli vain yksi 2,59 metriä korkea kansi, jonka leveys mahdollisti riittävät tilat majoittumiseen, sairasosaston, jäähdytetyt varastotilat ja vankisellin.

Hankinta

Tammikuussa 1912 Brasilia hyväksyi Vickersin ehdotuksen. Alusten nimiksi ehdotettiin alkuperäisasukkaiden heimojen nimiä, Javary, Solimões ja Madeira. Javary valmistui ensimmäisenä ja lähti Clydeltä lokakuussa 1913 kuivatelakalle ja koeajoihin.

Koeajoissa todettujen ongelmien aiheuttamien muutostöiden toteuttamisen jälkeen Solimões aloitti koeajot joulukuussa. Madeiran koeajot alkoivat helmikuussa 1914. Monitorien valmistuttua niiden piti aloittaa matkansa Rio de Janeiroon, mutta Brasilia ei kyennyt lunastamaan aluksiaan kumin hinnan romahdettua 1913 Malakan kumintuotannon alettua.

Alukset asetettiin myyntiin, mutta kiinnostuneita ei löytynyt. Ne olivat ankkurissa Devonshire Dockissa Barrow-in-Furnessissa. Ainoastaan Romanian lähetystö kävi tutustumassa aluksiin, mutta ei jättänyt tarjousta. Juuri ennen ensimmäisen maailmansodan alkua Winston Churchill esitti huolensa, että alukset joutuisivat mahdollisen vihollisen haltuun.

Alusten hankinnasta kuninkaalliselle laivastolle tehtiin 3. elokuuta 1914 ehdotus, jossa esitetyn 155 000 punnan hinnan per alus Vickers hyväksyi. Seuraavana päivänä Britannia julisti sodan Saksalle ja 5. elokuuta aluksille saapuivat päälliköt miehistöineen. Ne otettiin palvelukseen 8. elokuuta 1914. Aluksille valittiin uudet nimet Englannin joista siten, että kirjaimet vastaisivat mahdollisimman tarkoin alkuperäisiä Brasilian antamia nimia.

Alukset

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Buxton, Jan: Big Gun Monitors - Design, Construction and Operations 1914-1945. Barnsley: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-124-3 (englanniksi)