| Hyettos | |
|---|---|
| Ὑηττός | |
| Sijainti | |
Hyettos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Loútsi, Orchomenós, Boiotia, Keski-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Boiotia |
Hyettos (m.kreik. Ὑηττός, Hyēttos, lat. Hyettus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Boiotiassa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Orchomenóksen kunnan alueella noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Loútsin kylästä.
Hyettoksen kaupunki sijaitsi Boiotian pohjoisosassa Kopais-järven pohjoispuolella. Pausanias sanoo, että Olmones sijaitsi 12 stadionia Kopain vasemmalla puolella, ja Hyettos 7 stadionin päässä Olmoneesta. Kaupungilla oli akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori. Alakaupunkia oli erityisesti sen etelä- ja itäpuolella. Kaupunkikeskuksen koko ylä- ja alakaupunki mukaan lukien oli noin 26 hehtaaria.
Hyettoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 55 neliökilometriä.
Hyettoksen kaupunki oli olemassa arkaaiselta kaudelta myöhäisantiikkiin. Tätä varhaisemmasta asutuksesta ei ole löydetty merkkejä. Kaupungin eponyyminä perustajana pidettiin argoslaista Hyettosta.
Hyettos oli antiikin aikaisen todistusaineiston perusteella itsenäinen polis arkaaisella, klassisella ja hellenistisellä kaudella. Sillä oli läheiset suhteet Orkhomenokseen, ja ne olivat yhdessä osana Boiotian liittoa. Hyettos löi omaa aiginalaisen standardin mukaista hopearahaa noin vuosina 500–480 eaa. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Hyetios (Ὑἐτιος), Hyeittios (Ὑείττιος), Hyettios (Ὑέττιος) ja Hyēttios (Ὑήττιος).
Kaupungin akropolis oli ympäröity muurilla, joka ajoitetaan arkaaisen kauden lopulle noin vuoteen 500 eaa. Sitä kunnostettiin 300-luvulla ja 100-luvulla eaa. Muuri sulki sisäänsä noin kuuden hehtaarin kokoisen alueen. Kukkulalla on edelleen näkyvissä linnoitteiden jäänteitä. Alakaupungilla ei ilmeisesti ollut muureja.
Pausaniaan mukaan Hyettoksessa oli Asklepiokselle omistettu temppeli, jota sairaat käyttivät tautiensa parannuspaikkana, ja jossa jumalaa palvottiin karkean kiven muodossa.
Kaupungin paikalla on jälkibysanttilainen Pyhän Anastasioksen (Ágios Anastásios) kirkko, jonka rakentamisessa on käytetty uudelleen antiikin aikaisia pylväitä.