Hyperion (romaani)
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Riippumattomia lähteitä kaivataan |
| Hyperion | |
|---|---|
| Hyperion | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Dan Simmons |
| Kieli | englanti |
| Genre | science fiction |
| Julkaistu | 1989 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Juha Ahokas |
| Kustantaja | Like |
| Julkaistu | 1997 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 591 |
| ISBN | 951-578-448-4 |
| Sarja: Hyperion | |
| Seuraava | Hyperionin tuho |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hyperion on Dan Simmonsin vuonna 1989 julkaistu science fiction -romaani, joka on voittanut muun muassa Hugo-, Locus- ja Tähtivaeltaja-palkinnot. Teos on Hyperion-sarjan ensimmäinen osa. Kirjan nimi tulee John Keatsin viimeistelemättömäksi jääneestä runosta.
Rakenne ja tyyli
Kirja koostuu Decameronen ja Canterburyn tarinoiden tapaan useista kertomuksista, jotka kutoo yhteen kehyskertomus. Kehyskertomus kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja. Matkan aikana pyhiinvaeltajat kertovat toisilleen kukin omat elämäntarinansa ja sen, miksi he ovat lähteneet mukaan tälle matkalle. Kirja jakautuu lukuihin, ja matkaajien minä-muotoiset tarinat esiintyvät omilla otsikoillaan lukujen sisällä. Tarina jää Hyperionissa kesken ja jatkuu suoraan Hyperionin tuhossa.
Hyperionin kehyskertomus on kerrottu Konsulin näkökulmasta, mutta kertoja on ulkopuolinen siinä missä pyhiinvaeltajien tarinat ovat minä-muotoisia. Perinteisen kerronnan ohella kirja sisältää lainauksia päiväkirjasta ja runoja.
Tarina
Tarina kertoo seitsemän pyhiinvaeltajan matkasta kohti Hyperion-planeetan aikahautoja, jotka ovat Lepinkäisen koti. Lepinkäinen on olento, joka voi muuttaa fysiikan lakeja. Aikahautojen ympäristössä avaruusalusten miehistö katoaa ja pyhiinvaeltajat joutuvat taittamaan matkaa vanhanaikaisemmin tavoin. Aikansa kuluksi he päättävät kertoa toisilleen tarinansa ja syynsä, jotka saivat heidät ryhtymään tähän matkaan.
Samaan aikaan koko galaksi valmistautuu Hegemonian ja hyljittyjen väliseen sotaan, johon liittyy vahvasti myös itsestään tietoisten tekoälyjen muodostaman ”valtion” TecnoCoren vaikutus. Lopulta alkaa kuitenkin näyttää siltä, että sodan todellinen arkkitehti olisi Lepinkäinen.
Henkilöt
- Konsuli on Hegemonian tärkeä virkamies, joka isoäitinsä Sirin muiston tähden kavaltaa tasavallan.
- Eversti Kassad on Hegemonian entinen sotasankari, jonka maine on sittemmin tahraantunut. Hän haluaa aikahaudoille tappaakseen Moneta-nimisen naisen, jonka hän uskoo olevan Lepinkäinen.
- Isä Hoyt on katolisen kirkon pappi, joka haluaa aikahaudoille vapautuakseen ruumistaan riivaavasta loisesta.
- Martin Silenus on satojen vuosien ikäinen runoilija, joka on kokenut hyviä ja huonoja kausia. Lepinkäinen on hänen muusansa, jota hän tahtoo tapaamaan saadakseen loppuun suurteoksensa Hyperionin laulut.
- Sol Weintraub on juutalainen oppinut, joka haluaa Lepinkäiseltä apua tytärtään riivaavaan sairauteen.
- Het Masteen on temppeliherra ja ainoa pyhiinvaeltajista, joiden tarinaa ei kirjassa saada kuulla.
- Brawne Lamia on yksityisetsivä, joka haluaa selvittää kybridi-poikaystävänsä John Keatsin kuolemaa ja TecnoCoren häneen kohdistamaa vainoa.
Arvioita
Hyperion nauttii suurta arvostusta science fiction -piireissä ja on saanut muun muassa Hugo- ja Locus-palkinnot. Suomessa Tähtivaeltaja-lehti palkitsi teoksen vuoden 1997 parhaana scifi-suomennoksena ja myöhemmin 1900-luvun parhaana scifi-kirjana.
Kirjasarja
- Pääartikkeli: Hyperion-kirjasarja
Lähteet
- ↑ Top 50 Eli 1900-luvun science fictionin huippuhetket. Tähtivaeltaja, 2/2000, 19. vsk, nro 73, s. 12-27. Helsingin Science Fiction Seura.
Aiheesta muualla
- Heini Kyllönen: ”Unelmoija ja runoilija”. Taiteilijakuvat ja John Keatsin ja Geoffrey Chaucerin subtekstit Dan Simmonsin romaanissa Hyperion. Pro gradu -työ. Oulun yliopisto, 2014. (PDF)