Imax (yhtiön käyttämä kirjoitusasu IMAX) on kanadalaisen IMAX Corporationin kehittämä elokuvien kuvaus- ja esitysjärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat suurikokoinen kuva, erityiset projektio- ja äänijärjestelmät sekä Imax-saleja varten suunniteltu valkokangas ja katsomogeometria. Alkuperäinen Imax perustuu vaakasuunnassa kulkevaan 65 millimetrin kamerafilmiin ja 70 millimetrin esitysfilmiin, mutta nykyisin suurin osa Imax-teattereista käyttää digitaalista projektiota.
Imaxia käytettiin aluksi ennen kaikkea tiedekeskuksissa, museoissa ja erikoisteattereissa esitetyissä dokumenttielokuvissa. 2000-luvulta lähtien siitä on tullut merkittävä premium large format -esitysjärjestelmä myös kaupallisissa elokuvateattereissa. Imax-teattereissa esitetään sekä järjestelmää varten kuvattuja että Imax-esitystä varten jälkikäsiteltyjä elokuvia.
Kesäkuun 2026 lopussa maailmassa oli Imax Corporationin mukaan 1 876 Imax-järjestelmää 91 maassa ja alueella. Näistä 1 809 sijaitsi kaupallisissa multiplex-elokuvateattereissa.
Imax-nimi ei varsinaisesti ole lyhenne sanoista Image Maximum. Nimi on keksitty sana, joka pohjautuu järjestelmän kehittäjien ajatukseen maximum image, mahdollisimman suuresta kuvasta.
Historia
Imax sai alkunsa Expo 67 -maailmannäyttelyn kokeellisista monikangasesityksistä Montrealissa. Elokuvantekijät Graeme Ferguson ja Roman Kroitor olivat työskennelleet näyttelyssä useita projektoreita ja suuria kuvapintoja hyödyntäneiden elokuvien parissa. Ferguson, Kroitor ja Robert Kerr perustivat vuonna 1967 Multiscreen Corporationin. Insinööri William C. Shaw liittyi hankkeeseen ja osallistui yhden suuren filmikuvan ja yhden projektorin järjestelmän kehittämiseen.
Ensimmäinen uudella järjestelmällä esitetty Imax-elokuva oli Donald Brittainin ohjaama Tiger Child, joka esitettiin Expo '70 -maailmannäyttelyssä Osakassa vuonna 1970. Ensimmäinen pysyvä Imax-järjestelmä avattiin seuraavana vuonna Toronton Ontario Placessa sijaitsevaan Cinesphere-teatteriin. Sen avajaiselokuvana oli Graeme Fergusonin North of Superior.
Vuonna 1973 San Diegossa avattiin ensimmäinen pysyvä kupolimaiselle valkokankaalle tarkoitettu Imax-teatteri. Järjestelmä tunnettiin aluksi nimellä Omnimax ja myöhemmin nimellä Imax Dome.
Kolmiulotteinen Imax kehittyi 1980-luvulla. Vancouveriin Expo 86 -maailmannäyttelyä varten rakennettu Imax-teatteri oli ensimmäinen pysyvä Imax 3D -teatteri, ja siellä esitettiin Colin Low'n ja Tony Ianzelon elokuvaa Transitions.
Pitkät näytelmäelokuvat
Imax-teattereiden ohjelmisto koostui pitkään pääasiassa järjestelmää varten tuotetuista lyhyistä dokumenttielokuvista. Tilanne muuttui 2000-luvun alussa, kun Imax kehitti digitaalisen DMR-jälkikäsittelymenetelmän (Digital Re-Mastering), jolla muussa formaatissa valmistettu pitkä elokuva voitiin mukauttaa Imax-esitystä varten.
Ensimmäinen DMR-menetelmällä Imaxiin muunnettu pitkä näytelmäelokuva oli Apollo 13, jonka Imax-versio julkaistiin vuonna 2002. DMR:n ansiosta Imax-teattereissa voitiin esittää laajasti pitkiä Hollywood-elokuvia, vaikka niitä ei olisi alun perin kuvattu Imax-kameroilla.
Ohjaaja Christopher Nolan oli keskeinen Imax-filmikameroiden tuomisessa pitkiin näytelmäelokuviin. Yön ritari (2008) oli ensimmäinen suuri Hollywood-elokuva, jossa merkittäviä kohtauksia kuvattiin Imax-filmikameroilla. Nolan käytti niitä myöhemmin muun muassa elokuvissa Yön ritarin paluu, Interstellar, Dunkirk, Tenet ja Oppenheimer.
Avengers: Infinity War (2018) oli ensimmäinen Hollywood-elokuva, joka kuvattiin kokonaan Imaxin ja Arrin yhteistyössä kehittämillä digitaalisilla IMAX/ARRI-kameroilla. Kyse oli digitaalisista kameroista, ei 65 mm:n Imax-filmikameroista.
Nolanin The Odyssey (2026) oli puolestaan ensimmäinen pitkä teatterielokuva, joka kuvattiin kokonaan Imax-filmikameroilla.
Filmipohjainen Imax
Imax 15/70 -filmiruudun koko verrattuna tavalliseen 70 mm:n ja 35 mm:n filmiruutuun.
Perinteinen filmipohjainen Imax perustuu 65 millimetrin kameranegatiiviin. Toisin kuin tavallisessa 65/70 mm:n elokuvaformaatissa, filmi kulkee Imax-kamerassa vaakasuunnassa. Yksi kuvaruutu ulottuu 15 perforaation alueelle. Kuvausformaatista käytetään tämän vuoksi myös merkintää 15/65.
Esityskopio valmistetaan 70 mm:n filmille, joka kulkee Imax-projektorissa niin ikään vaakasuunnassa. Esitysformaatista käytetään tavallisesti merkintää 15/70.
Yhden 15/70-Imax-kuvaruudun pinta-ala on noin kolme kertaa tavallisen, pystysuunnassa kulkevan 70 mm:n filmiruudun ja noin yhdeksän kertaa tavallisen 35 mm:n filmiruudun kokoinen. Alkuperäisen Imax-formaatin kuvasuhde on 1,43:1.
70 mm:n filmi kulkemassa 15/70-Imax-filmiprojektorissa.
Filmipohjaiset Imax-järjestelmät ovat nykyisin harvinaisia. Vuoden 2025 lopussa Imax Corporation ilmoitti ylläpitävänsä 52 Imax-filmijärjestelmää. Osassa teattereista filmiprojektori toimii digitaalisen Imax-projektorin rinnalla, ja sitä käytetään vain silloin, kun esitettävästä elokuvasta on valmistettu 15/70-Imax-filmikopio.
Filmijärjestelmää käytettiin 2020-luvulla erikoisesityksissä muun muassa elokuville Oppenheimer, Interstellar, Sinners ja The Odyssey.
Tavallinen 70 mm ja Imax 70 mm
Tavallinen 70 mm:n filmiesitys ja Imax 70 mm eivät ole sama formaatti. Perinteisessä 65/70 mm:n formaatissa filmi kulkee projektorissa pystysuunnassa ja yksi kuvaruutu on viiden perforaation korkuinen. Tästä käytetään merkintää 5/70. Imaxissa 70 mm:n filmi kulkee vaakasuunnassa ja yhden kuvaruudun leveys on 15 perforaatiota eli formaatti on 15/70.
15/70-Imaxin yksittäinen kuvaruutu on siten huomattavasti tavallista 70 mm:n filmiruutua suurempi.
Digitaalinen Imax
Imax toi digitaalisen projektionsa kaupalliseen käyttöön vuonna 2008. Digitaalisessa Imaxissa kuva ei tule 15/70-filmiltä, vaan se toistetaan digitaalisilla projektoreilla. Varhaisissa digitaalisen Imaxin projektoreissa valonlähteenä käytettiin ksenonkaasupurkauslamppuja, joita käytettiin tuolloin yleisesti myös muissa digitaalisissa elokuvaprojektoreissa.
Digitaalinen projektio vähensi suurikokoisten ja kalliiden 15/70-filmikopioiden tarvetta ja mahdollisti Imax-salien rakentamisen aikaisempaa useampiin multiplex-elokuvateattereihin.
Vuoden 2025 lopussa Imax-verkostossa oli 1 089 digitaalista projektiojärjestelmää, joiden valonlähteenä käytettiin ksenonlamppuja. Imax Corporation ylläpitää näitä järjestelmiä edelleen, mutta uusissa asennuksissa yhtiö on siirtynyt laseria valonlähteenä käyttäviin projektoreihin.
Imax with Laser
Imax esitteli vuonna 2015 uuden sukupolven digitaalisen projektiojärjestelmän, jossa projektorin valonlähteenä käytetään ksenonlampun sijasta laseria. Järjestelmää markkinoidaan nimellä Imax with Laser.
Laseria käyttävä projektio tarjoaa ksenonlamppuun perustuvaan digitaaliseen projektioon verrattuna muun muassa suuremman kirkkauden ja kontrastin, syvemmät mustan sävyt ja laajemman väriavaruuden.
Vuoden 2025 lopussa Imax-verkostossa oli 757 laseria valonlähteenä käyttävää digitaalista projektiojärjestelmää.
Digitaalisesta Imaxista on useita teknisiä kokoonpanoja, eikä käytetty valonlähde yksin määritä esimerkiksi esityksen kuvasuhdetta. Kaikki laserprojektorilla varustetut Imax-teatterit eivät pysty esittämään alkuperäisen 15/70-Imax-formaatin koko 1,43:1-kuva-alaa, mutta osa suurista saleista pystyy siihen digitaalisella laserprojektiolla. Vastaavasti 1,43:1-kuvasuhde ei itsessään tarkoita, että elokuva esitettäisiin filmiltä.
Kuvasuhteet
Alkuperäisen 15/70-Imax-filmiformaatin kuvasuhde on 1,43:1. Digitaalisissa Imax-teattereissa tavallinen laajennettu kuvasuhde on 1,90:1.
Elokuvaa ei välttämättä esitetä koko ajan laajennetussa Imax-kuvasuhteessa. Kuva voi vaihtua esimerkiksi tavallisesta 2,39:1-kuvasuhteesta 1,90:1- tai 1,43:1-kuvaan vain Imaxia varten kuvatuissa kohtauksissa.
Imax Corporationin mukaan 1,90:1-Imax-versio voi näyttää enimmillään noin 26 prosenttia enemmän kuva-alaa kuin tavanomainen laajakangasversio. Valikoiduissa 1,43:1-Imax-saleissa kuva-alaa voidaan näyttää enimmillään noin 67 prosenttia enemmän.
Filmed for Imax
Filmed for Imax on Imax Corporationin ja elokuvantekijöiden yhteistyöohjelma. Ohjelmaan kuuluvia elokuvia kuvataan joko Imaxin 65 mm:n filmikameroilla tai Imax-sertifioiduilla digitaalisilla kameroilla. Imax osallistuu tuotantoprosessiin kameratesteistä ja kuvausvaiheen teknisestä tuesta jälkituotantoon ja koeesityksiin.
Filmed for Imax -elokuva voi hyödyntää Imaxin laajennettua kuvasuhdetta joko koko elokuvassa tai vain osassa kohtauksista. Imax-sertifioidulla digitaalisella kameralla kuvattu elokuva ei näin ollen tarkoita samaa asiaa kuin 65 mm:n Imax-filmikameralla kuvattu elokuva.
Imax Film Remastering
Kaikkia Imax-teattereissa esitettäviä elokuvia ei kuvata Imax-kameroilla. Imaxin kehittämällä jälkikäsittelymenetelmällä elokuvasta valmistetaan Imax-esitykseen optimoitu versio. Menetelmä tunnettiin pitkään nimellä DMR (Digital Re-Mastering); yhtiö käyttää siitä nykyisin nimeä Imax Film Remastering.
Prosessiin voi sisältyä kuvan skannaaminen digitaaliseksi, terävöittäminen, värikorjaukset, filmirakeen ja kohinan käsittely sekä kuvan epävakauden ja muiden häiriöiden poistaminen. Lopputulos voidaan valmistaa Imaxin digitaaliseen esitysmuotoon tai 15/70-filmille.
Myös elokuvan ääniraita masteroidaan erikseen Imaxin äänentoistojärjestelmää varten.
Äänentoisto
Äänentoisto on alusta lähtien ollut olennainen osa Imax-järjestelmää. Perinteisiin filmipohjaisiin Imax-teatterijärjestelmiin kuului 15/70-filmiprojektorin lisäksi erillinen kuusikanavainen digitaalinen äänijärjestelmä.
Imax-järjestelmään kuuluu omia kaiutin- ja kaiutinasetteluratkaisuja, ja elokuvien Imax-versioiden ääniraidat masteroidaan Imaxin digitaalista äänijärjestelmää varten. Imax Corporationin mukaan sen järjestelmissä käytetään yhtiölle ominaisia kaiutinjärjestelmiä ja surround-kokoonpanoja, jotka suunnitellaan tuottamaan mahdollisimman tasainen kuuntelukokemus eri puolilla katsomoa.
Imax with Laser -järjestelmän yhteydessä käyttöön tuli 12-kanavainen äänijärjestelmä. Perinteisten valkokankaan takana ja katsomon ympärillä sijaitsevien kanavien lisäksi järjestelmään lisättiin sivu- ja yläkanavia.
Imax Dome ja Imax 3D
Imax Dome on alun perin Omnimax-nimellä tunnettu Imaxin muunnelma, jossa kuva heijastetaan kupolimaiselle valkokankaalle. Formaattia on käytetty erityisesti tiedekeskuksissa, museoissa ja planetaarioissa. Ensimmäinen pysyvä järjestelmä avattiin San Diegossa vuonna 1973.
Imax 3D perustuu stereoskooppiseen esitykseen, jossa katsojan vasemmalle ja oikealle silmälle näytetään hieman toisistaan poikkeava kuva. Ensimmäinen pysyvä Imax 3D -teatteri avattiin Vancouverissa Expo 86 -maailmannäyttelyä varten.
Imax Suomessa
Suomen ensimmäinen ja vuonna 2026 edelleen ainoa Imax-elokuvateatteri sijaitsee HelsinginItäkeskuksessaFinnkinoItiksessä. Yhdeksänsalinen elokuvateatteri ja sen Imax-sali avattiin 30. marraskuuta 2018.
Itiksen Imax-salissa käytetään 4K-laserprojektoria ja digitaalista 12-kanavaista Imax-äänentoistoa. Itiksen järjestelmä on digitaalinen eikä salissa ole 15/70-Imax-filmiprojektoria.
Suomessa voidaan kuitenkin esittää tavallista 5/70-formaatin 70 mm:n filmiä. Kino Reginassa Helsingin keskustakirjasto Oodissa on 70 mm:n filmiesityksiin soveltuva konehuone. Teatteria ylläpitää Taide- ja kulttuurivirasto (Kuvi), ja sen ohjelmistossa esitetään edelleen 70 mm:n filmikopioita.
Myös Bio Rexissä Helsingin Lasipalatsissa on sekä 35 mm:n että 70 mm:n filmiprojektorit.
Kino Reginan ja Bio Rexin 70 mm:n filmitekniikka ei ole Imax-tekniikkaa. Niissä käytettävä tavallinen 70 mm:n esitysformaatti on 5/70, jossa filmi kulkee pystysuunnassa, kun 15/70-Imaxissa filmi kulkee vaakasuunnassa ja yhden kuvaruudun leveys on 15 perforaatiota.
Suomessa ei vuonna 2026 ole yleisölle 15/70-Imax-filmiesityksiä tarjoavaa elokuvateatteria. Suomea lähimpänä tällaisia esityksiä on vuonna 2026 järjestetty Prahassa Cinema City Flora -elokuvateatterissa. Teatteri on varustettu Imax 70 mm -filmiprojektioon ja Christopher Nolanin The Odyssey esitettiin siellä vuonna 2026 15/70-Imax-filmiltä.
Imaxin virallisessa The Odyssey -esityspaikkaluettelossa Euroopan 70 mm:n Imax-esityspaikkoihin kuuluivat Prahan lisäksi Brysselin Kinepolis sekä BFI IMAX, Science Museum ja Vue Manchester Printworks Britanniassa.
