Indie-videopelit eli indie-pelit ovat videopelejä, joita kehittävät yksityishenkilöt tai pienet ryhmät ilman julkaisijan taloudellista tukea. Indie-pelit ovat usein innovatiivisia ja niitä levitetään usein digitaalisesti. Viime vuosina indie-pelien suosio on noussut, mikä johtuu pääasiassa uusista verkkolevitystavoista ja kehitystyökaluista.
Joitain kaupallisesti menestyneitä indie-pelejä ovat Bastion (500 000 myytyä peliä), World of Goo, Super Meat Boy (miljoona myytyä peliä) ja Minecraft (154 miljoonaa myytyä peliä).
Indie-pelille ei ole olemassa laajalti hyväksyttyä määritelmää, mutta useimmissa indie-peleissä on joitain yhteisiä piirteitä. Indie-pelejä kehittävät yksityishenkilöt, pienet ryhmät tai pienet riippumattomat yhtiöt. Indie-pelit ovat myös useimmiten pienempiä kuin valtavirtaa edustavat pelit. Indie-pelien kehittäjillä ei ole julkaisijoiden taloudellista tukea ja pieni budjetti tai ei ollenkaan budjettia, minkä vuoksi ne käyttävät usein digitaalisia levitystapoja. Riippumattomuuden johdosta indie-kehittäjillä ei ole esteitä luovuudelle eikä tarvetta julkaisijoiden hyväksynnälle. Tämän vuoksi varattu budjetti ei myöskään rajoita pelin suunnittelua. Lisäksi kehittäjäryhmien pieni koko lisää yksilöiden osallisuutta kehitysprosessissa. Täten indie-pelit ovat tunnettuja myös innovaatiosta, luovuudesta ja taiteellisesta kokeilusta. Kehittäjien kyky luoda grafiikkaa voi myös olla rajoittunut, minkä vuoksi heidän täytyy keskittyä innovatiiviseen pelattavuuteen. Indie-pelien joukossa on nähty sekä lajityypiltään klassisia pelejä että uutta innovaatiota pelattavuudessa. Kuitenkaan se, että peli on ”indie”, ei tarkoita että peli keskittyisi innovaatioon.
Indie-pelin markkinat ovat kasvaneet, mutta monet kehittäjät ovat ylivertaisuusvinouman vuoksi jumissa. Pelialalle pyrkivillä on taipumus vähätellä peliteollisuudessa toimivien kykyjä. Menestyksekkäillä indie-kehittäjillä on yleensä ennestään laajalti kokemusta videopeliteollisuudesta ja suoraan indie-peleissä menestyviä on vain kourallinen.