| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Inesa Kravets Göteborgin MM-kilpailuissa 1995. | |||
| Naisten yleisurheilu | |||
| Maa: | |||
| Atlanta 1996 | kolmiloikka | ||
| MM-kilpailut | |||
| Göteborg 1995 | kolmiloikka | ||
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Toronto 1993 | kolmiloikka | ||
| Birmingham 2003 | pituushyppy | ||
| Toronto 1993 | pituushyppy | ||
| EM-kilpailut | |||
| Helsinki 1994 | pituushyppy | ||
| Helsinki 1994 | kolmiloikka | ||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Pariisi 1994 | pituushyppy | ||
| Maa: | |||
| Barcelona 1992 | pituushyppy | ||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Genova 1992 | kolmiloikka | ||
Inesa Mykolajivna Kravets (ukr. Інеса Миколаївна Кравець, s. 5. lokakuuta 1966 Dnepropetrovsk, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto) on ukrainalainen kolmiloikkaaja ja pituushyppääjä.
Sevillan MM-hallikilpailuissa 1991 Kravets oli pituushypyssä neljäs tuloksella 671 cm ja voitti näytöslajina olleen kolmiloikan kultamitalin tuloksella 14,44 m. Genovan EM-hallikilpailuissa 1992 hän voitti kolmiloikassa kultaa tuloksella 14,15 m. Samana vuonna Barcelonan olympialaisissa hän saavutti pituushypyssä hopeaa tuloksella 712 cm. Toronton MM-hallikilpailuissa 1993 hän voitti kolmiloikassa kultaa tuloksella 14,47 m ja ponnisti pituushypyssä pronssille tuloksella 677 cm. Pariisin EM-hallikilpailuissa 1994 hän saavutti pituushypyssä pronssia 672 cm kantaneella hypyllä. Samana vuonna Helsingin EM-kilpailuissa hän saavutti pituushypyssä hopeaa tuloksella 699 cm ja kolmiloikassa pronssia tuloksella 14,67 m.
Göteborgin MM-kilpailuissa 1995 Kravets oli pituushypyssä kymmenes ja kolmiloikassa voitti maailmanmestaruuden maailmanennätystuloksella 15,50 m. Tulos säilyi maailmanennätyksenä vuoteen 2021 jolloin Yulimar Rojas hyppäsi 15,67. Vuotta myöhemmin Atlantan olympialaisissa Kravets voitti kolmiloikassa olympiakultaa 15,33 metrin hypyllä. Vielä 2003 Birminghamin MM-hallikilpailuissa hän hyppäsi pituushypyssä hopealle tuloksella 672 cm.
Kravets jäi vuonna 1993 kiinni efedriinin käytöstä ja sai kolmen kuukauden kilpailukiellon. Vuonna 2000 hän jäi kiinni anabolisten steroidien käytöstä ja sai kahden vuoden kilpailukiellon.
|
1996: Inesa Kravets | 2000: Tereza Marinova | 2004: Françoise Mbango Etone | 2008: Françoise Mbango Etone | 2012: Olga Rypakova | 2016: Caterine Ibargüen | 2020: Yulimar Rojas | 2024: Thea LaFond |
|
1993: Anna Birjukova | 1995: Inesa Kravets | 1997: Šárka Kašpárková | 1999: Paraskeví Tsiamíta | 2001: Tatjana Lebedeva | 2003: Tatjana Lebedeva | 2005: Trecia Smith | 2007: Yargelis Savigne | 2009: Yargelis Savigne | 2011: Olha Saladuh’a | 2013: Caterine Ibargüen | 2015: Caterine Ibargüen | 2017: Yulimar Rojas | 2019: Yulimar Rojas | 2022: Yulimar Rojas | 2023: Yulimar Rojas | 2025: Leyanis Pérez |