Elämä ja ura
Isaac Backus syntyi Norwichissa, Connecticutissa, puritaanisen Connecticutin hallitsevaan eliittiin. Uuden-Englannin maatilan poikana Isaac omaksui kalvinismin periaatteet ja oppi, että uskonnollinen kasvatus ja valtion lait ylläpitivät yhteiskunnan hyvää järjestystä. Näiden yhteiskunnallisten tehtävien rapautuminen alkoi 1740-luvulla levottoman Suuren herätyksen myötä. Seitsemäntoistavuotias Isaac ”syntyi uudesti” ilman poikkeuksellista tunnekuohua, mutta hän tunnusti, että hänet ”jumalallisen valon avulla” saatettiin näkemään ”Jumalan armon rikkaus”.
Backus syöksyi pian kiertävään evankelioimistyöhön. Lähellä Middleborough’ta Massachusettsissa hän löysi käännynnäisten ryhmän, joka halusi herätyshenkisen pastorin, joten hänet vihittiin palvelemaan seurakuntaa. Vähitellen hän omaksui baptistiset uskomukset. Rukouksen ja intensiivisen Raamatun tutkimisen jälkeen hänet kastettiin upottamalla yhdessä kuuden muun seurakunnan jäsenen kanssa heidän tunnustettuaan uskonsa Kristukseen. Viiden vuoden ajan Titicutin seurakunta yritti elää rauhassa sekamuotoisena yhteisönä. Lopulta Backus kuitenkin seurasi omaatuntoaan ja perusti vaimonsa sekä neljän muun kanssa baptistiseurakunnan, Middleborough’n ensimmäisen baptistiseurakunnan.
Vapauduttuaan epäröinnistään Backus omistautui evankeliointimatkoille, paimenvastuulle ja ennen kaikkea uskonnonvapauden asialle. Kun hän kieltäytyi maksamasta seurakuntaveroja, jotka menivät vakiintuneelle seurakunnalle, Backusia uhattiin vankeudella, ja tämä tapaus ruokki Backusin elinikäistä intoa uskonnonvapauden puolesta. Backus loi yhdessä nuoremman aikalaisensa John Lelandin kanssa perustan valtionkirkkojärjestelmän purkamiselle Uudessa-Englannissa saarnojen ja pamflettien kautta.
Warrenin baptistiyhdistyksen puhujana Backus kirjoitti traktaatteja, laati kymmeniä vetoomuksia ja kävi jatkuvaa sanasotaa sanomalehdissä, julkisissa väittelyissä ja yksityiskirjeissä. Vuonna 1773 ilmestyi hänen tärkein traktaattinsa, Vetoomus yleisölle uskonnonvapauden puolesta nykyajan sortoa vastaan, oli vahvin 1700-luvun evankelisen kirkon ja valtion eron käsitteen esitys.
Backus eli nähdäkseen Yhdysvaltojen syntymän ja sai lohtua siitä, että kansakunta hyväksyi ensimmäisen lisäyksen perustuslakiin, joka takasi uskonnonvapauden. On arvioitu, että lähes kuusikymmentä vuotta kestäneen palvelutyönsä aikana Backus matkusti yli 67 000 mailia ja saarnasi lähes 10 000 saarnaa. Backus valvoi baptistiseurakuntien huomattavaa leviämistä Uudessa-Englannissa: kun hän aloitti saarnaamisen, seurakuntia oli vain 18, mutta hänen palvelutyönsä päättyessä niitä oli yli 300.
