Islam Intiassa

Muslimien suhteellinen osuus Intian eri osissa vuonna 2011.

Islam on Intiassa suuri vähemmistöuskonto, johon 2020-luvulla kuuluu 14,2 prosenttia asukkaista. Vuonna 1947 Intia jaettiin uskonnollisten kiistojen takia hindulaiseen Intiaan ja islamilaiseen Pakistaniin, jolloin 50 miljoonaa muslimia jäi hinduenemmistöisen Intian kansalaisiksi ja muodosti yhden maailman suurimmista muslimivähemmistöistä. Muslimien lukumäärä on sen jälkeen kasvanut kahteensataan miljoonaan vuonna 2024.

Historia

Pääartikkeli: Intian muslimivalloitus

Islam levisi Intian niemimaalle Transoxianasta ja Afganistanista. Intian islamisoituminen alkoi paimentolaisvalloituksista, ensin turkkilaisten ghaznavidien ja ghuridien hyökkäyksinä 1000-luvulta alkaen, sitten 1200-luvulla Aibakin mamelukkien ja 1500-luvulla mogulien valloituksina. Suurimittainen muslimivalloitus alkoi 1100-luvun lopulla turkkilaisten kansojen hyökkäyksenä. Heidän sotilaallinen ylivoimansa johtui ratsuväestä ja jousiampujista, joita vastustajilla ei ollut. Pohjois-Intiaan syntyi islamilainen Delhin sulttaanikunta, joka 1300-luvulla ulottui melkein koko niemimaalle. Islaminuskoisten mogulien hyökkäys tuhosi Delhin sulttaanikunnan 1500-luvulla. Tällä kertaa hyökkääjän ylivoiman syynä olivat tykistö ja muut tuliaseet. Viimeisen suuren mogulikeisarin aikana 1700-luvun alussa melkein koko Intian niemimaa oli islamilaisen herruuden alla. Pian sen jälkeen mongolivalta mureni ruhtinaskunniksi, islamilaisten sulttaanien alueet kutistuivat ja brittiläinen kauppakomppania alkoi laajentaa vaikutustaan. Vuonna 1858 kuningatar Viktoriasta tuli koko Intian keisarinna.

Islamilainen Intia

Islamiin kääntyneet paimentolaisheimot olivat hyökänneet Intiaan saaliin toivossa, eivät niinkään uskonnollisista syistä. Hyökkääjät perustivat varuskuntakaupunkeja ja alistivat valloitetun väestön riiston ja väkivallan kohteeksi. Alamaiset saivat kuitenkin enimmäkseen jatkaa oman uskontonsa harjoittamista. Hyökkääjien myötä niemimaalle levisi persialais-turkkilainen kulttuuri, joka yhdistyi intialaiseen. Intian muslimivaltiot vetivät puoleensa 1200-luvulla persialaisia oppineita, jotka pakenivat omasta maastaan mongolivalloituksen alta. Kulttuurien yhdistelmä kukoisti etenkin 1500-luvulla.

Intialaisen kastiyhteiskunnan alimpia kerroksia veti puoleensa islamilaisten valloittajien kasteista vapaa "tasa-arvoisuus". Etenkin yhteiskunnan alimpien kerrosten kastittomia kääntyi islamiin, sillä näin heille avautui väyliä nousta jopa yhteiskunnan huipulle. Intiaan kehittyi oman tyyppisensä islam, jossa suufilaisuus sai vahvaan otteen. Eri uskontojen rinnakkaisuus tuotti myös välimuotoja. Suufilaiset fakiirit muuttuivat esikuviksi hinduille, ja 1500-luvulla kehittynyt sikhiläisyys yhdisteli islamia ja hindulaisuutta. Intian niemimaan pohjoisosat elivät eteläosia pidempään muslimivaltioiden aikaa, minkä takia islamiin kääntyneitä oli siellä enemmän kuin etelässä. Silti pohjoisessakin hindulaiset vaikutukset säilyivät voimakkaina.

Intian jakautuminen 1947

Muslimien tyytymättömyys vähemmistöasemaan hindulaisessa Intiassa johti väkivaltaisiin mellakoihin ja haluun luoda identiteetiltään islamilainen valtio. Sisällissodan välttämiseksi vuonna 1947 maa jaettiin hindulaiseen Intiaan ja islamilaiseen Pakistaniin, mutta seurauksena oli silti sota muslimienemmistöisen Kashmirin jäätyä Intian haltuun. Intia otti alueen haltuunsa sillä perusteella, että sen hallitsija oli hindu. Miljoonien ihmisten oli jakautumisen seurauksena pakko jättää kotinsa. Muslimit pakenivat Pakistaniin ja hindut Intiaan. Maan kahtiajako vertautui samanlaisiin ratkaisuihin 1940-luvulla Balkanilla ja Palestiinassa.

Nykyään Intiassa elää maailman suurin muslimivähemmistö, yli 200 miljoonaa ihmistä, jotka ovat silti vain 14,2 prosenttia koko väestöstä.

Muslimivähemmistö Intiassa

Perjantaimoskeija Delhissä.

Intiassa useimmat keskiluokkaiset muslimit siirtyivät Pakistaniin vuoden 1947 jälkeen. Sen jälkeen Intian muslimit ovat pääosin olleet maaseudun ja kaupunkien varatonta työväkeä. Heistä noin neljäsosa on šiioja. Intian perustuslaki hyväksyy šariatuomioistuinten päätökset yksityisissä ja perheoikeudellisissa asioissa. Muslimit kokevat silti itsensä syrjityiksi ja vaativat erityiskohtelua ja kiintiöitä. Uskonnollinen konflikti on näkynyt terrori-iskuina, jotka ovat saaneet monet hindut suhtautumaan entistä vihamielisemmin muslimeihin.

Muslimiväestön maantieteellinen jakautuminen

Intian niemimaan pohjoisosat olivat pisimpään paimentolaisvalloitusten kohteina ja islamisoituivat etelää enemmän. Pohjoisessa esiintyi myös etelää enemmän paimentolaisuutta.

Muslimien määrä Intian osavaltioissa
Osavaltio Koko

väkiluku

Määrä %
Koko Intian tiedot 1 210 193 422 172 210 521 14,2
Andhra Pradesh Telangana 49 386 799 8 128 661 9,6
Arunachal Pradesh 1 382 611 27 652 2,0
Assam 31 169 272 10 659 891 34,2
Bihar 103 804 637 17 542 984 16,9
Chhattisgarh 25 540 196 510 804 2,0
Goa 1 457 723 122 449 8,4
Gujarat 60 383 628 5 857 212 9,7
Haryana 25 353 081 1 774 716 7,0
Himachal Pradesh 6 856 509 150 843 2,2
Jammu ja Kashmir 12 548 926 8 570 916 68,3
Jharkhand 32 966 238 4 780 104 14,5
Karnataka 61 130 704 7 885 861 12,9
Kerala 33 387 677 8 881 122 26,6
Madhya Pradesh 72 597 565 4 791 439 6,6
Maharashtra 112 372 972 12 922 892 11,5
Manipur 2 721 756 228 627 8,4
Meghalaya 2 964 007 130 416 4,4
Mizoram 1 091 014 15 274 1,4
Nagaland 1 980 602 49 515 2,5
Odisha 41 947 358 922 842 2,2
Punjab 27 704 236 526 380 1,9
Rajasthan 68 621 012 6 244 512 9,1
Sikkim 607 688 9 723 1,6
Tamil Nadu 72 138 958 4 256 199 5,9
Tripura 3 671 032 315 709 8,6
Uttar Pradesh 199 581 477 38 519 225 19,3
Uttaranchal 10 116 752 1 406 229 13,9
Länsi-Bengali 91 347 736 24 663 889 27,0

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Lapidus 2022, s. 712–716
  2. 1 2 CIA: India The World Factbook. 4.10.2025. Arkistoitu 18.3.2021. Viitattu 4.10.2025.
  3. ↑ Salzman 2008, s. 186
  4. ↑ Ohlig 2000, s. 227–235
  5. ↑ First Post: India has 79.8% Hindus, 14.2% Muslims, says 2011 census data on religion firstpost.com. 26.8.2015. Viitattu 2.5.2019.
  6. ↑ Samirah Majumdar: 5 facts about religion in India Pew Research Center. 2018.